Tag: rakennushanke

Posted on

Vantaan jätevoimala laajenee

Vantaan Energia Oy laajentaa jätevoimalaansa. Noin 140 miljoona euroa maksava hanke mahdollistaa yhtiön luopumisen kivihiilestä vuonna 2022, jolloin uusi voimala on tarkoitus ottaa käyttöön.

Laajennuksen valmistuttua Vantaan Energia hyödyntää energiantuotannossa kotitalouksien sekajätteen lisäksi kaupan ja teollisuuden kierrätyskelvotonta jätettä.

Uuden jätevoimalaitosyksikön kapasiteetti on noin 200 000 tonnia poltettavaa jätettä vuodessa, joten sen myötä laitoksen kapasiteetti nousee noin 570 000 tonniin vuodessa. Voimalaitos tuottaa jätteistä sähköä ja kaukolämpöä.

Jätevoimalaitoksen laajennus rakennetaan vuonna 2014 valmistuneen jätevoimalan viereen Itä-Vantaalle.

 

Hiilineutraalia lämpöä

Vantaan Energian laajennusinvestointi on yhtiön mukaan sekä ympäristön että kansantalouden kannalta merkittävä, kun aikaisemmin ulkomaille hyödynnettäväksi viety kaupan ja teollisuuden jäte jalostetaan energiaksi kotimaassa. Samalla yhtiön hiilidioksidipäästöt vähenevät 25 prosenttia.

– Koko vantaalainen energiantuotanto uudistuu. Siirrymme käyttämään pääasiassa kotimaisia energianlähteitä. Nämä ovat asiakkaillemmekin tuntuvia arjen ilmastotekoja, Vantaan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo tiedotteessa.

Jätevoimalan laajennuksen valmistuttua Vantaan Energia on vähentänyt hiilidioksidipäästöjään vuoden 2010 tasosta lähes 70 prosenttia.

Myös Helsinki saa lisää hiilineutraalia kaukolämpöä, sillä neljännes jätevoimalassa tuotetusta lämmöstä ohjataan Helsingin energiayhtiö Helenin verkkoon. Yhtiö korvaa lämmön ostolla pääasiassa kivihiilituotantoa ja näin päästöt vähenevät noin 60 000 tonnia vuodessa.

 

Kuva: Vantaan Energia

Rakentamiseen kaksi vuotta

Jätevoimalan laajennuksen rakentaminen on käynnistynyt työmaa-alueen valmistelulla ja maanrakennustöillä. Seuraavassa vaiheessa tehdään perustukset ja aletaan rakentaa jätebunkkeria. Näiden on suunniteltu valmistuvan vuoden 2021 alkuun mennessä.

Päälaitteiden asennusten on tarkoitus alkaa keväällä 2021 ja valmistua vuoden 2021 aikana.

Ensitulien sytytyksen uuteen jätekattilaan odotetaan tapahtuvan keväällä 2022. Jätevoimalan laajennuksen käyttöönotto on syksyllä 2022.

 

imalJJätevoimalaitos WtE2-laitos Vantaalle

Arvio:

140 milj. euroa

Aloitus:

Toukokuu 2020

Valmistuu:

2022

Urakkamuoto:

Osaurakka

Rakennuttaja:

Vantaan Energia Oy

Rakennuttajakonsultti, EPCM-konsultti:

AFRY Finland Oy

Kokonaissuunnittelija, EPCM-konsultti, pl. päälaitetoimitukset:

AFRY Finland Oy

Maanrakennusurakoitsija, valmistelevat työt:

Louhintahiekka Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »
Posted on

Kansallisteatterin uusi puoli peruskorjataan

Suomen Kansallisteatterin uusi puoli peruskorjataan. Allianssimallilla toteutettavan hankkeen kustannusarvio on 50 miljoonaa euroa. Valmistelevat työt alkavat kevään mittaan, ja uudistuneet tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023. 

Uuden puolen peruskorjaus- ja uudistushankkeen rakennuttaja on Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö ja urakoitsijana toimii SRV. Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy.

Perusparannettavan uuden puolen laajuus on 9 400 bruttoneliömetriä. Kohde on rakennettu 1930–50-luvuilla.

Peruskorjaus arvokohdetta kunnioittaen

Peruskorjaus- ja parannushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Kansallisteatteri tavalla, joka paitsi mahdollistaa uusia teatterin tekemisen muotoja myös kunnioittaa kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen.

– Uskon, että peruskorjauksen myötä Suomen ensimmäinen moderni teatteritila nousee uuteen kukoistukseen. Uusitut tilat antavat entistä paremmat puitteet monipuoliselle ohjelmistolle kunnioittaen samalla Kansallisteatterin taiteellisesti tinkimätöntä henkeä ja arvokasta historiaa. Tavoitteenamme on, että uusitut tilat palvelevat optimaalisella tavalla yhä moninaisempia yleisöjä sekä teatterintekijöitä ja heidän taiteellista osaamistaan. Uuden teatterikahvilan myötä Kansallisteatterin ovet myös avautuvat laajemmin kaikille kiinnostuneille, Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho kertoo tiedotteessa.

– Lähdemme ilolla käynnistämään jälleen uutta peruskorjaushanketta. Uudistamme Kansallisteatterin sen hienoa alkuperää kunnioittaen. Suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan kestävän rakentamisen periaatteita ja jatketaan rakennuksen käyttöikää taas kauas tulevaisuuteen, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa toteaa.

Hankkeeseen sisältyy peruskorjaus- ja uudisrakennustoimenpitein tuotettavaksi kaksi teatterinäyttämöä, katsomoineen (Pieni Näyttämö ja Willensauna), esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikka- ja teknisiä tiloja sekä kahvilatiloja.

 

Kuva: Kansallisteatteri

Teatteri rakennettu kolmessa vaiheessa

Nykyinen Kansallisteatterin rakennuskanta on rakentunut kolmessa päävaiheessa. Rautatientorin puoleinen rakennuksen vanhin osa valmistui vuonna 1902.

Päärakennusta laajennettiin 1930-luvulla suuren näyttämön taustatiloilla ja 1954 korttelin pohjoisosaan valmistui Pienen Näyttämön rakennus. Uudisrakennuksen suunnittelivat Kaija ja Heikki Siren.

Kansallisteatterissa on aikaisemmin peruskorjattu niin kutsuttu vanha osa eli Suuri näyttämö. Peruskorjaus valmistui 2000-luvun alussa.

Suomen Kansallisteatterin peruskorjauksen 2. vaihe

Arvio:

50 milj. euroa

Aloitus:

Syksy 2020

Urakkamuoto:

Allianssiurakka

Rakennuttaja:

Suomen Kansallisteatterin Osakeyhtiö

Rakennuttajakonsultti:

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

Arkkitehti:

Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy

Rakennesuunnittelija:

Vahanen Oy

Sähkösuunnittelija:

Sitowise Oy

I-suunnittelija:

Granlund Oy

Geosuunnittelu:

Sipti Oy

LV-suunnittelija:

Granlund Oy

Rakennusurakoitsija:

SRV Rakennus Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »
Posted on

Kirstinharjun rakentaminen vauhtiin Espoossa

Suvelan Kirstinharjun uudelleenrakentaminen käynnistyy Espoossa. Ensimmäisenä liikkeelle lähtee Espoon Asunnot Oy:n Kirstintie 2:n kohde. Hankkeen kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa.

Suvelan Kirstinharju on Espoon Asuntojen tähänastisista kiinteistökehityskohteista suurin. Tavoitteena on tiivistää alueen kaupunkirakennetta ja uudistaa sen ilmettä. Suvela halutaan liittää paremmin osaksi Espoon keskusta.

Kirstinharjun hanke etenee vaiheittain. Hanke alkoi viime keväänä Espoon Asuntojen 1970-luvulla rakennettujen vuokratalojen purkamisella.

Tilalle tulee 14 pistetaloa, joiden korkeudet vaihtelevat 5–12 kerroksen välillä. Samalla asumismuotojen kirjo monipuolistuu. Uusien vuokra-asuntojen lisäksi tontille on suunniteltu rakennetavan opiskelija-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja.

Espoon Asunnoille on tulossa kortteliin yhteensä 215 asuntoa, joka on kaksinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna.

– Kirstintie on Espoon Asunnoille merkittävä investointi. Kaikkiaan korttelin purku-urakka, nyt käynnistyvän Kirstintie 2:n ja parhaillaan suunnitteilla olevan Kirstinharju 4:n rakentaminen nostavat investoinnin kokonaisarvon lähes 50 miljoonaan euroon, Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä sanoo tiedotteessa.

Kirstintie 2:teen 190 asuntoa

Espoon Asunnot Oy ja Jatke Uusimaa Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Kirstintie2:n taloista. Paikalle rakennetaan kolme pistetaloparia, joihin tulee 190 asuntoa. Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2020 ja kohde valmistuu syksyllä 2022.

Rakentamisesta vastaavan Jatke Uusimaa Oy:n toimitusjohtaja Timo Ruuskanen toteaa kohteen olevan myös urakoitsijalle merkittävä.

– Tämä vahvistaa edelleen Jatke Uusimaa Oy:n roolia yhtenä alueen suurimpana ARA-rakentajana. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa vanhojen kerrostalojen purkaminen on mahdollista. Vanhaa on kyettävä uudistamaan, jotta voimme kehittää tiiviiseen kaupunkirakentamiseen uusia palvelu- ja asumismuotoja. Ajallisesti pitkä projekti parantaa entisestään myös yhtiön työ- ja tilauskantaa.

Kirstintie 2:n arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Kuva: Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy

Asuntojen koko vastaa kysyntään

Kirstintie 2:n asuntojen koot vaihtelevat 31-neliöisestä yksiöstä 84-neliöiseen perheasuntoon keskipinta-alan ollessa 56 neliötä. Lisäksi kohteeseen tulee 73,5-neliöinen liiketila sekä koko korttelia palvelevat yhteispiha ja -kerhotila.

– Painotus on yksiöissä sekä pienissä kaksioissa ja kolmioissa. Näille asunnoille on eniten kysyntää, sillä yksin ja kaksin asuvien määrä on kasvanut merkittävästi, Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä sanoo.

Kirstintie 2 toteutetaan ARAn 40 vuoden pitkällä korkotuella ja aikanaan tehtävissä asukasvalinnoissa noudatetaan ARAn asukasvalintakriteerejä.

Kirstintie 2, Espoo

Arvio:

30 milj. euroa

Aloitus:

Toukokuu 2020

Valmistuu:

Syyskuu 2022

Rakennuttaja:

Espoon Asunnot Oy

Rakennuttajakonsultti:

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Arkkitehti:

Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy

Rakennesuunnittelija:

Teknokolmio Oy

Sähkösuunnittelija:

Sähköinsinööritoimisto J Mannonen Oy

I-suunnittelija:

Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy

Automaatiosuunnittelija:

insinööritoimisto Leo Maaskola Oy

LV-suunnittelija:

Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy

Rakennusurakoitsija:

Jatke Uusimaa Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »
Posted on

STUKille rakennetaan uudet toimitilat

Säteilyturvakeskuksen (STUK) käyttöön rakennetaan uusi toimisto- ja laboratoriorakennus Vantaan Jokiniemeen. Rakennuttajana on Senaatti-kiinteistöt.

Jokiniemen alueelle nousevan uudisrakennuksen laajuus on noin 12 700 neliömetriä. Rakennuksen suunnittelusta vastaa RE-Suunnittelu Oy.

Rakennusurakoitsijana toimii SRV Rakennus Oy. Projektinjohtourakan kokonaisarvo on noin 46 miljoonaa euroa.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja uuden rakennuksen on määrä valmistua vuodenvaihteessa 2021–22. STUK muuttaa uusiin toimitiloihin kesällä 2022.

Uusille toimitiloille tiukat vaatimukset

STUKin toimitiloille asetettavat vaatimukset ovat erityisen tiukat. Vaativiin asiantuntijatehtäviin soveltuvien toimistotilojen lisäksi STUKilla pitää olla tilat laboratorio- ja valmiustoimintaa varten.

– Uudet toimitilat on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen kanssa, jotta ne parhaalla mahdollisella tavalla tukevat STUKissa tehtävää työtä. Projektinjohtourakka SRV:n kanssa mahdollistaa myös toteutusvaiheessa yhteistyössä suunnitelmien ja toteutusratkaisujen kehittämisen käyttäjän tarpeet huomioiden, Senaatti-kiinteistöjen rakennuttamispäällikkö Matti-Pekka Jalonen sanoo tiedotteessa.

– Lähdemme hyvillä mielillä jälleen tekemään yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Olemme tehneet yhteistyötä useassa vaativassa hankkeessa. Pystymme hyödyntämään tässä kohteessa täysimääräisesti osaamistamme ja kokemusta Ydinturvallisuustalosta, joka valmistui Espooseen vuonna 2016, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo yhtiön tiedotteessa.

STUK haluaa uusilla tiloilla varmistaa, että se pystyy myös tulevaisuudessa hoitamaan vaativat asiantuntijatehtävänsä, kehittämään toimintaansa ja työskentelytapojaan sekä samalla vastaamaan valtion toimitilastrategian tavoitteisiin, jotka edellyttävät nykyistä tehokkaampaa tilankäyttöä ja monitilaympäristöön siirtymistä.

Uusiin toimitiloihin muuttaa niiden valmistuttua noin 330 STUKin työntekijää.

Kuva: SRV Yhtiöt Oyj

Jokiniemi arvioitiin parhaimmaksi paikaksi

STUKin nykyiset tilat sijaitsevat Helsingin Roihupellossa. Senaatti-kiinteistöjen selvittäessä niiden kuntoa todettiin, että rakennus vaatisi mittavan peruskorjauksen, jota ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkevää toteuttaa.

Uutta sijoituspaikkaa arvioitaessa Vantaan Jokiniemi todettiin parhaimmaksi paikaksi. Tontilla on aikaisemmin toiminut Metsäntutkimuslaitos. Vanhat 1960–70-luvuilla valmistuneet toimisto- ja laboratoriorakennukset purettiin uudisrakennuksen tieltä.

STUKin toimitilat

Aloitus:

Helmikuu 2020

Valmistuu:

Toukokuu 2022

Urakkamuoto:

Projektinjohto

Bruttoala:

12 700  m²

Rakennuttaja:

Senaatti-kiinteistöt

Projektinjohto:

SRV Rakennus Oy

Pohjarakennesuunnittelu:

WSP Finland Oy

Arkkitehti:

RE-Suunnittelu Oy

Rakennesuunnittelija:

IdeaStructura Oy

Sähkösuunnittelija:

Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy

LVIAJ-suunnittelija:

Granlund Oy

Rakennusurakoitsija:

SRV Rakennus Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »
Posted on

Fiskars Groupin uusi pääkonttori Espoon Keilaniemeen

Fiskars Groupin pääkonttori muuttaa vuoden 2022 alussa Espoon Keilaniemeen, jonne NCC rakentaa yritykselle uudet toimitilat. Yhdeksänkerroksisesta rakennuksesta tulee alueen arkkitehtoninen maamerkki.

NCC ja Fiskars Group ovat solmineet toimitilakohteesta pitkän vuokrasopimuksen. Kohteen rakentaminen alkaa maaliskuussa 2020 ja arvioitu valmistumisaika on joulukuussa 2021.

Keilaniemen metroaseman välittömään läheisyyteen nousevan uudisrakennuksen suunnitellusta vastaa Arkkitehtitoimisto Sarc Oy. Rakennusurakoitsijana on NCC Suomi Oy.

Inspiroiva ja uniikki toimitila

Lähtökohtana on luoda inspiroiva ja uniikki toimitila, joka näkyy ensimmäisenä porttina Kehä I:ltä saavuttaessa.

– Kiinteistökehittäjänä me haluamme luoda kestävää kehitystä edistäviä toimitiloja, jotka herättävät tunteita ja rakentavat uutta, elävää kaupunkikulttuuria. Fiskars Group edustaa rakennuksen omaperäiseen luonteeseen hyvin soveltuvia ainutlaatuisia brändejä, joita yhdistää kestävä muotoilu, korkea käsityötaito ja ymmärrys ihmisten arjesta, NCC:n yksikön johtaja Yirui Jiang sanoo yhtiön tiedotteessa.

Uudet tilat suunnitellaan kestävän kehityksen mukaisesti vastaamaan Fiskars Groupin muuttuvia tarpeita ja tukemaan henkilöstön hyvinvointia.

– Ihmisten inspiroiminen on yksi strategisista prioriteeteistamme. Haluamme tarjota henkilöstöllemme modernin työympäristön, joka tarjoaa tilaa niin vuorovaikutteiselle yhteistyölle kuin hiljaiselle työlle, tiimityölle, kohtaamisille ja ideoinneille. Rakennuksen työympäristön suunnittelu tehdään yhdessä henkilöstömme kanssa siten, että ihmiset voivat tehdä parhaansa ympäristössä, joka tukee heidän hyvinvointiaan. Tavoitteenamme on helpottaa kontaktien luomista eri toimintojen ja tiimien välillä, Fiskars Groupin henkilöstöjohtaja Niklas Lindholm kertoo tiedotteessa.

Kuva: NCC

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus

Uudisrakennuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin. Rakennukselle haetaan kansanvälisen BREEAM-ympäristöluokituksen mukaista Excellent-sertifikaattia.

Tavoitteena on suunnitella ja rakentaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä rakennus koko käyttöiän ajaksi.

– Rakennukselle lasketaan hiilijalanjälki. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa tilojen muuntojoustavuuteen, käyttäjien hyvinvointiin, materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä ilmastonmuutoksesta rakennettuun ympäristöön tuleviin vaikutuksiin, projektijohtaja Pirkka Pikkarainen NCC:stä kertoo.

Toimistorakennus Keilaniemi Next

Aloitus:

Maaliskuu 2020

Valmistuu:

Joulukuu 2021

Urakkamuoto:

Oma urakka

Bruttoala:

10 000  m²

Rakennuttaja:

NCC Property Development Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Sarc Oy

Rakennesuunnittelija:

Optiplan Oy

Sähkösuunnittelija:

Optiplan Oy

I-suunnittelija:

Optiplan Oy

Automaatiosuunnittelija:

Optiplan Oy

LV-suunnittelija:

Optiplan Oy

Rakennusurakoitsija:

NCC Suomi Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »
Posted on

Ratamokeskuksen rakennustyöt käyntiin Kouvolassa

Kouvolaan nousevan uuden sairaalaan, Ratamokeskuksen rakentaminen on alkanut. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 68 miljoonaa euroa.

Ratamokeskuksen rakentamisesta vastaa Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsoten omistama Carea-Sairaalat Oy. Hankkeen pääurakoitsija on Lujatalo Oy.

Kouvolan liikekeskuksen pohjoispuolelle sijoittuvan Ratamokeskuksen on suunnitellut AW2-Arkkitehdit Oy.

Ratamokeskuksen tontilla työt alkoivat jo loppuvuodesta 2018 maanrakennuksella ja pohjan vahvistuksella. Maanrakennus- ja paalutustyöt saatiin valmiiksi vuoden 2019 kesällä.

Kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen

Ratamokeskus-hanke toteutetaan yhteistoiminnallisena projektinjohtourakkana, johon kuuluvat kehitys- ja toteutusvaihe. Lujatalo Oy valittiin kehitysvaiheen yhteistyökumppaniksi lokakuussa 2019.

Kehitysvaiheen aikana käytiin läpi suunnitelmat ja tehostettiin toteutustapoja. Muutoksilla saatiin vähennettyä kustannuksia, mutta toimintoihin ei puututtu.

– Suurimmat muutokset olivat tekniikkatilojen tehostaminen – samat laitteet löytyvät nytkin, mutta eri paikasta, projektijohtaja Kai Heiskanen Carea-Sairaalat Oy:stä kertoo Kymen sairaaloiden verkkosivuilla.

Noin kolme kuukautta kestäneen kehitysvaiheen jälkeen alkoi toteutusvaihe Carea-sairaaloiden hallituksen valittua pääurakoitsijaksi Lujatalon. Ratamokeskuksen rakennustyöt käynnistyivät helmikuun alussa.

Lujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mikko Seppä on tyytyväinen suurhankkeesta.

– Ratamo tuo Kaakkois-Suomen alueelle hyvän työkannan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi, Seppä toteaa Lujatalon tiedotteessa.

Ratamokeskuksen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2021 lopussa, ja se on määrä ottaa käyttöön vuonna 2022.

Kuva: AW2-Arkkitehdit

Neljä kerrosta, 20 000 neliötä

Neljäkerroksinen Ratamokeskus on kooltaan noin 20 000 neliömetriä. Ratamoon tulee muun muassa päivystys, yli sata vuodepaikkaa sekä hammaslääkärin vastaanotto.

Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuvat päivystyksen lisäksi kuvantaminen ja laboratorio sekä keittiö- ja ruokailutilat. Toisessa kerroksessa ovat toimenpide- ja hoitotilat.

Vuodeosastot tulevat kolmanteen ja neljänteen kerrokseen. Potilashuoneista puolet on yhden hengen huoneita ja loput kahden hengen huoneita. Jokaiseen huoneeseen tulee oma wc- ja kylpyhuone.

Ratamokeskus korvaa valmistuttuaan Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevan Pohjois-Kymen sairaalan.

Ratamokeskuksen lisäksi Carea-Sairaalat Oy:llä on meneillään toinen iso sairaalahanke. Kotkassa sijaitseva Kymenlaakson keskussairaala uudistuu kokonaan. Ensimmäisenä valmistuvat G-talo sekä sädehoitoyksikön laajennus ja peruskorjaus.

Ratamokeskus Kouvolaan

Arvio:

68 milj. euroa

Aloitus:

Helmikuu 2020

Valmistuu:

Tammikuu 2022

Urakkamuoto:

Kokonaisurakka

Tilavuus:

135 000 m³

Bruttoala:

20 600 m²

Rakennuttaja:

Carea-Sairaalat Oy

Rakennuttajakonsultti:

Sweco PM Oy

Arkkitehti:

AW2-Arkkitehdit

Sprinklerisuunnittelija:

Etteplan Finland Oy

Rakennesuunnittelija:

Ramboll Finland Oy

Sähkösuunnittelija:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

I-suunnittelija:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

Automaatiosuunnittelija:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

LV-suunnittelija:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

Rakennusurakoitsija:

Lujatalo Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Selaa muita viikon projekteja »