Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turku Energialle uuden pääkonttorin

Turun Teknologiakiinteistöt rakennuttaa Turku Energialle uuden pääkonttorin Itäharjun alueelle. Nelikerroksisen rakennuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan reilut 7 000 neliömetriä. Uuden pääkonttorin on tarkoitus valmistua niin, että rakennus voitaisiin ottaa käyttöön alkuvuonna 2022.

Turun Teknologiakiinteistöt ja Turku Energia ovat allekirjoittaneet 25 vuoden vuokrasopimuksen koskien Turku Energian uutta pääkonttoria, joka rakennetaan osoitteeseen Teollisuuskatu 40.  Uuden rakennuksen tieltä puretaan 1980-luvulla rakennettu toimisto- ja varastorakennus. Tavoitteena on, että uutta pääkonttoria päästäisiin rakentamaan mahdollisimman pian.

Hanke aloittaa Itäharjun muutoksen teollisuusalueesta toimisto- ja asuinalueeksi sekä tukee suunnitelmia rakentaa kansi yli Helsingin moottoritien, joka yhdistää alueet toisiinsa.

– Olemme tyytyväisiä saadessamme Turku Energian asiakkaaksemme. Pitkä vuokrasopimus luotettavan ja vakavaraisen toimijan kanssa sopii täydellisesti strategiaamme. Hanke on Teknologiakiinteistöille ja myös koko Turulle uuden alku, sillä sen myötä toimistomassa levittäytyy nykyisen tiedepuiston alueelta Itäharjun puolelle ja teollisuusalue alkaa väistyä toimistojen ja asuntojen tieltä, kertoo Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen tiedotteessa.

Turku Energian uuden pääkonttorin 7 000 neliön kokonaispinta-alasta toimistotilaa on 4 000 neliömetriä. Kiinteistöön tulee työtilaa noin 200 henkilölle sekä ravintola- ja neuvottelutiloja. Pysäköinti toteutetaan osin kiinteistön alle ja osin kiinteistön pihalle.

Rakennuksen on suunnitellut Sigge Arkkitehdit ja sen rakentamisesta vastaa Rakennustoimisto Lundén. Kiinteistön kadunsuuntaiset julkisivut rakennetaan kokonaan lasista ja pitkät sivut toteutetaan kolmiulotteisilla muoteilla valettavasta betonista, joka tuo pintaan elävyyttä.

Viikon_projekti_vko7_Turku_Energia_pienempi
Kuva: Sigge Arkkitehdit Oy

Ympäristöystävällinen ja energiatehokas

Rakennus toteutetaan Leed-sertifikaatin v4-version Platina-tason mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kiinteistön aiheuttama ympäristökuormitus ja energiankulutus pyritään minimoimaan koko sen elinkaaren ajan.

Erityistä uudelle pääkonttorille on myös sen korkea S1-sisäilmaluokitus, joka ohjaa suunnittelua ja rakentamista sekä varmistaa, että rakennus on ensiluokkainen käyttää kaikissa lämpötiloissa.

Nykyaikaiset toimitilat

Turku Energian nykyinen pääkonttori ja tekniset tilat sijaitsevat Linnankadulla.  Alueen asemakaavaan tehdyistä muutoksista johtuen energiayhtiön muutto on ajankohtainen. 

– Uudet toimitilat ovat henkilöstöllemme iso asia ja tuovat meille uudenlaisia mahdollisuuksia toimintamme tehostamiseen, sisäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Olemme tyytyväisiä siihen, miten Teknologiakiinteistöt on kuunnellut meidän toimitiloillemme asettamia tarpeita ja tavoitteita. Uusien toimitilojen myötä saamme nykyaikaiset ja energiatehokkaat tilat käyttöömme, ja odotamme innolla uusiin toimitiloihin siirtymistä, sanoo toimitusjohtaja Timo Honkanen Turku Energiasta.

Turku Energian tulevan pääkonttorin läheisyyteen sijoittuvat myös jatkossa varasto ja tekniset tilat.

Turku Energian uusi pääkonttori

Rakennuttaja:

Turun Teknologiakiinteistöt Oy

KVR-urakoitsija:

Rakennustoimisto Lundén Oy

Arkkitehti:

Sigge Arkkitehdit Oy

Rakennusurakoitsija:

Rakennustoimisto Lundén Oy

Rakennesuunnittelija:

Sweco Rakennetekniikka oy

Purku-urakoitsija:

Japusa Oy

Aloitus:

Helmikuu 2020

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Toimistorakennus Kankaan Arkki nousee Jyväskylään

Kankaan Arkki

Toimistorakennus Kankaan Arkki nousee Jyväskylään entisen Kankaan paperitehtaan alueelle. Jykian ja YIT:n yhteishankkeen on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Kankaan Arkki rakennetaan Vanhan paperitehtaan kylkeen, Tourujoen rantaan. Kokonaisuudesta muodostuu yhdistelmä modernia, uutta toimitilaa sekä rouheaa, vanhaa tehdasmiljöötä.

Kankaan Arkki on YIT:n ja Jykian yhteishanke. YIT vastaa kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta ja Jykia vuokralaishankinnasta ja konseptikehittämisestä.

– Jykia etsii uusia toimintamalleja, joilla edistetään alueen elinvoimaisuutta. Kumppanuus YIT:n kanssa on mahdollistanut hankkeen käynnistämisen ja Kankaan alueen kehittämisen houkuttelevaksi työpaikka-alueeksi, Jykia Oy:n toimitusjohtaja Seija Takanen toteaa tiedotteessa.

Modernia monikäyttötilaa

Arkkitehtuuriltaan Kankaan Arkki on näyttävä ja rohkeasti omaleimainen.  Seitsemänkerroksisen Kankaan Arkin kokonaispinta-ala on reilut 7000 neliömetriä.

Toimitilat tulevat olemaan asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden mukaan muunneltavaa monikäyttötilaa. Erityishuomiota on kiinnitetty sisäilman laatuun, energiatehokkuuteen ja tilojen toiminnallisuuteen. Kohteelle haetaan ympäristötehokkuudesta kertova LEED-sertifikaatti.

Kankaan Arkkiin sijoittuville yrityksille tarjotaan erilaisia palveluita, kuten kokous-, siivous- ja asiakaspalvelua. Sisääntuloaulassa on kahvila ja ravintola sekä kokouksia varten vuokralaisilla on käytössä muunneltavat yhteiskäyttöiset neuvottelutilat.

Kuva: YIT Oyj

Pysäköintialue sijaitsee rakennuksen vieressä. Kankaalla käynnistyy pian myös parkkitalon rakentaminen ja se sijoittuu Arkin välittömään läheisyyteen.

Vuokralaisiksi Kankaan Arkkiin ovat tulossa muun muassa Accountor, Juvenes, Monetra, Yritystehdas ja YIT. Uuteen toimistorakennukseen muuttavat yritykset perustelevat päätöstä Kankaan erinomaisella sijainnilla, muuntojoustavilla työskentelytiloilla ja palveluvalikoimalla.

Tuhat työntekijää, tuhat asukasta

Kankaan Arkin valmistuttua Jyväskylän Kankaalla työskentelee yli tuhat työntekijää ja asuu tuhat asukasta.

– Kankaan kehittyminen nopeasti ja laadukkaasti on erittäin tärkeää Jyväskylän elinvoiman näkökulmasta. Kankaan Arkki tarjoaa jyväskyläläiselle ja muualta tänne sijoittuville yrityksille uusia kasvun mahdollisuuksia ja laadukasta toimitilaa ainutlaatuisessa ympäristössä keskustan kupeessa, elinkeinojohtaja Anne Sandelin Jyväskylän kaupungilta sanoo tiedotteessa.

Jyväskylälle Kangas on merkittävä aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan kotia.

Kankaan Arkki

Rakennuttaja:

YIT Suomi Oy

Tilaaja:

Jykia Oy

Taloyhtiö:

Kiinteistö Oy Jyväskylän Kankaan Arkki

Arkkitehti:

Arkkitehtipalvelu Oy

Rakennusurakoitsija:

YIT Suomi Oy

Rakennesuunnittelija:

Ramboll Finland Oy

Aloitus:

Tammikuu 2020

Valmis:

Alkuvuosi 2021

Bruttoala:

7000 m2

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

HUSin Puistosairaalassa iso peruskorjaushanke

Puistosairaala. Kuva: Paula Järvinen/HUS

Helsingin Meilahdessa sijaitsevan HUSin Puistosairaalan eli entisen Lastenklinikan peruskorjaushanke on edennyt rakennustöihin. Kahdessa osassa toteutettavan peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 44 miljoonaa euroa.

– Tavoitteena on saada HUSin henkilökunnalle ja potilaille modernit, toimivat ja terveet tilat, projektipäällikkö Lari Warva HUS Kiinteistöt Oy:stä sanoo tiedotteessa.

Peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen rakennusurakoitsijana toimii Skanska, joka oli mukana myös hankkeen kehitysvaiheessa.

Rakennuksessa mittavat purkutyöt

– Rakennuksesta puretaan pois kaikki sellaiset materiaalit, jotka ovat aiemmin tehtyjen tutkimusten mukaan aiheuttaneet ongelmia. Käytännössä purkutöiden jälkeen suurimmassa osassa rakennusta jää jäljelle vain rakennuksen kantava runko ja suojeltu ulkokuori, tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskasta kertoo yhtiön tiedotteessa.

Rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomattavan arvokas rakennus on suojeltu. Näin ollen kaikista rakennuksen ja piha-alueiden muutos-, korjaus- ja lisärakentamistöistä neuvotellaan museoviranomaisten kanssa. Esimerkiksi julkisivuun liittyvät korjaustoimenpiteet on tarkoin määritelty. Sairaalan puiston pihasuunnitelma on tehty yhdessä Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Puistosairaala. Kuva Päivi Järvinen / HUS
Kuva: Paula Järvinen/HUS

Peruskorjaus kahdessa vaiheessa

Puistosairaalan peruskorjaushanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Peruskorjaus alkaa kiinteistön etelän puoleisesta osasta, Paciuksenkadun puolelta.

Ensimmäisessä vaiheessa peruskorjataan noin puolet rakennuksesta. Tämä käsittää vanhan, vuosina 1946 ja 1986 valmistuneen osan peruskorjauksen sekä vuonna 2010 valmistuneen laajennusosan tilamuutokset.

Rakennustöitä tehdään käytössä olevien tilojen kuten magneettikuvausyksikön ja Uuden lastensairaalan välittömässä läheisyydessä. Työmaan lähistöllä liikkuu myös raskasta liikennettä. Ympäristön turvallisuuden ja häiriöttömyyden varmistaminen on yksi Skanskan keskeisimpiä tavoitteita rakennusvaiheen aikana.

Ensimmäisen peruskorjausvaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2021.

Uuden lastensairaalan puoleisen osan eli toisen vaiheen peruskorjauksen taso sekä tiloihin tulevat käyttäjät määritellään myöhemmin.

Tietomallinnusta hyödynnetään kokonaisvaltaisesti

Puistosairaalan olemassa olevat rakenteet on laserkeilattu, minkä perusteella on mallinnettu lähtötilanteen tietomalli. Eri suunnittelualojen suunnittelu toteutetaan tietomallipohjaisesti.

– Tietomalleja hyödynnetään niin hankkeen suunnittelussa kuin toteutuksessakin kokonaisvaltaisesti, esimerkiksi suunnittelun ohjauksessa, hankintojen valmisteluissa ja hankinnoissa, työturvallisuussuunnittelussa sekä tuotannon suunnittelussa ja tuotannossa, Urmas Soots kertoo.

Puistosairaalaan HUSin aikuiskirurgiaa

Peruskorjauksen jälkeen Puistosairaalassa on aikuispotilaille tarkoitettuja leikkaussaleja sekä tiloja polikliinisille ja päiväkirurgisille toiminnoille. Kahteen kerrokseen tulee yhteensä 50 sairaansijaan.

Puistosairaalaan muuttaa vuonna 2021 muun muassa rintarauhaskirurgian, plastiikkakirurgian ja verisuonikirurgian toimintoja sekä suu- ja leukasairauksien hoitoa ja kliinistä fysiologiaa.

HUSin Puistosairaalan peruskorjaus

Rakennuttaja:

HUS Kiinteistöt Oy

Projektinjohto:

Skanska Talonrakennus Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy

Rakennusurakoitsija:

Skanska Talonrakennus Oy

Rakennesuunnittelija:

Insinööritoimisto R J Heiskanen Oy

LVIAS-suunnittelija:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

Paloturvallisuussuunnittelija:

L2 Paloturvallisuus Oy

Urakkamuoto:

Projektinjohto

Aloitus:

Joulukuu 2019

Valmis:

Marraskuu 2021

Kustannusarvio:

n. 44 milj. euroa

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Tapiolan kirkon peruskorjaus alkaa keväällä

Tapiolan kirkko ilmakuva

Tapiolan kirkon remontti käynnistyy ensi keväänä. 1960-luvulla valmistuneessa kirkossa tehdään mittava peruskorjaus, jossa kunnostetaan rakenteita ja uusitaan talotekniikka sekä uudistetaan koko kirkon aluetta.

Peruskorjaus toteutetaan projektiallianssina, jossa toteuttaja on mukana jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen osapuolet sitoutuvat sovittuihin tavoitteisiin ja kustannusraamiin, mikä auttaa kustannusten hallinnassa.

Tapiolan kirkon peruskorjauksessa suunnittelijana on kolmen toimijan ryhmittymä: AFKS (Architects Frondelius + Keppo + Salmenperä Ltd), Ideastructura Oy ja Granlund Oy. Peruskorjaushankkeen toteuttaa Peab Oy.

Tavoitteena on, että remontti pääsee alkamaan toukokuussa 2020 ja valmistuu jouluksi 2021. Seurakunnan toiminta siirtyy remontin ajaksi väistötiloihin.

Peruskorjauksen enimmäiskustannukset ovat 16,3 miljoonaa euroa sisältäen verot ja hankkeen riskivaraukset.

Tapiolan kirkko on laajuudeltaan 3 226 kerrosneliömetriä. Tontilla on kirkkorakennuksen lisäksi asuinrakennus ja toimistorakennus sekä uurnalehto, Tapiolan kirkkotarha. Kirkon tontilla sijaitsevat asuntorakennukset on rajattu hankkeen ulkopuolelle.

Tapiolan kirkko - sisäänkäynti
Kuva: Jukka Granström

Suojeltu kirkkorakennus

Tapiolan kirkon on suunnitellut Aarno Ruusuvuori ja se on rakennettu vuonna 1965.

Kirkkorakennus on suojeltu asemakaavalla niin ulkosivun kuin sisätilojen osalta. Peruskorjaus suoritetaan vuoropuhelussa kaupunginmuseon kanssa.

Tapiolan kirkon edellinen laajempi peruskorjaus ja rakennuksen laajennus on tehty vuonna 1992, jolloin suunnittelusta vastasi Anna Ruusuvuori.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Tapiolan seurakunnan keskeinen toiminnallinen tavoite peruskorjaushankkeessa on vahvistaa kirkkoa “matalan kynnyksen” kohtaamispaikkana.

Suunnitelman mukaan kirkon aulan sisäraitista halutaan tehdä kulkuväylä avaamalla raitti ja kirkkorakennus myös Tapiolan keskustan suuntaan. Raitille rakennetaan kahvilatila ja muut kokoontumistilat kootaan sisäraitin ympärille.

Kirkon julkisivut korjataan, ikkunat kunnostetaan, kattoikkunat uusitaan ja laajennusosan tiiviysvauriot korjataan. Rakennusten sokkeleiden kosteuseristystä parannetaan ja samalla uusitaan salaojitus.

Tekniset järjestelmät ovat käyttöikänsä päässä, joten lämmitys-, viemäri-, vesijohto- ja ilmanvaihtojärjestelmät pääsääntöisesti uusitaan. Myös tonttivesijohto uusitaan. Valaistusta ja akustiikkaa niin ikään parannetaan.

Peruskorjaus suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein niin, että ympäristö- ja elinkaarinäkökohdat, taloudellisuus sekä sosiaalisuus huomioidaan.

Tapiolan kirkon peruskorjaus

Rakennuttaja:

Espoon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä

Rakennuttajakonsultti:

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

Arkkitehti:

Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä Oy

Rakennusurakoitsija:

Peab Oy

Rakennesuunnittelija:

IdeaStructura Oy

LVIS-suunnittelu:

Granlund Oy, Espoon yksikkö

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Tampereen uusi keskuspuhdistamo Sulkavuoreen

Tampereen uuden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen etenee. Skanska ja Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy ovat sopineet mittavan louhintaurakan toteuttamisesta Sulkavuoren keskuspuhdistamoa varten. Sopimuksen kolmantena osapuolena on Tampereen kaupunki louheen kuljetuksen ja sijoittamisen osalta. Skanskan urakan arvo on noin 60 miljoonaa euroa.

Sulkavuoren keskuspuhdistamoa varten louhitaan maanalaiset prosessitilat ja siirtoviemäritunnelit sekä tehdään puhdistamon kallionvastaisia betonirakenteita.

– Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme toteuttamaan mittavaa puhdistamotilojen ja viemäritunnelien louhintaurakkaa, jollaisista meillä onkin runsaasti aikaisempaa kokemusta, toteaa aluejohtaja Pekka Räsänen Skanska Infralta tiedotteessa.

Skanska aloittaa urakkansa joulukuussa 2019, ja työ valmistuu kesällä 2022.

Puhdistamon rahoitustarve tulee olemaan kaiken kaikkiaan arviolta noin 320 miljoonaa euroa, mitä tekee siitä Pirkanmaan alueen historian merkittävimmän ympäristöinvestoinnin.

Puhdistamon muut urakat, kuten rakennus- ja koneistourakat, kilpailutetaan myöhemmin.
Jätevedenpuhdistamo rakennetaan Helsinki–Tampere -moottoritien (Vt 3) ja Tampereen itäisen kehätien (Vt 9) liittymien tuntumaan, Sulkavuoreen.

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy / Ramboll

Puhdistamo palvelee useita kuntia

Tuleva keskuspuhdistamo palvelee Tampereen kaupungin lisäksi Kangasalaa, Lempäälää, Pirkkalaa, Vesilahtea ja Ylöjärveä. Näiden kuntien jätevesistä nykyisellään jo noin 96 prosenttia käsitellään Tampereen puhdistamoilla.

Jätevesien käsittelyssä on kymmenen vuoden aikana tapahtunut Pirkanmaallakin voimakasta keskittymistä: 11 pientä puhdistamoa on tänä aikana suljettu ja jätevedet johdettu suurempaan laitokseen käsiteltäviksi.

– Uusi puhdistamo paitsi puhdistaa jätevesiä nykyaikaisemmalla tekniikalla tehokkaammin kuin nykyiset puhdistamot – sen avulla saadaan myös poistettua typpeä jätevedestä paremmin. Nykyisillä Tampereen puhdistamoilla ei ole kokonaistypen poistoprosessia, ja sen toteuttaminen niihin olisi kallista ja tilanpuutteesta johtuen hankalaa, Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen kertoo tiedotteessa.

Nykyiset kaksi jätevedenpuhdistamoa Tampereella ovat käyttöikänsä loppuvaiheessa ja edellyttäisivät laajaa saneerausta. Puhdistamot ovat kaupunkirakenteellisesti tonteilla, jotka soveltuvat hyvin myös muuhun maankäyttöön, kuten asuntorakentamiseen.

Jätevesien määrä kasvaa

Pirkanmaan jätevesimäärien kasvu on suurinta Tampereen kaupunkiseudulla. Jäteveden käsittelylle asetetut puhdistusvaatimukset saattavat tulevaisuudessa myös kiristyä, mikä on otettu uuden laitoksen toteutuksessa huomioon erilaisina tulevaisuuden varauksina.

– Keskuspuhdistamohankkeen toteutuksella mukana olevat kunnat turvaavat alueillaan viemäröityjen jätevesien käsittelyn laadukkaasti ja taloudellisesti pitkälle tulevaisuuteen. Puhdistamolla käsitellään asutuksen lisäksi muun muassa teollisuudesta ja palveluelinkeinoista tulevat jätevedet, Heinonen toteaa.

Sulkavuoren keskuspuhdistamon rakentaminen käynnistyi huhtikuussa 2018. Ensimmäiset siirtoviemäreiden rakennustyöt alkoivat vuoden 2019 alkupuoliskolla. Puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2024.

Tampereen uusi keskuspuhdistamo

Rakennuttaja:

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy

Kunnallistekniset rakennuttajapalvelut:

Ramboll CM Oy

Sitowise Oy

TamRap Oy

Kalliorakennuttaminen ja -valvonta:

Sito Rakennuttajat Oy

Kokonaissuunnittelijat:

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Geopalvelu Oy

Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd

Pöyry Finland Oy

Ramboll Finland Oy

Sitowise Oy

WSP Finland Oy

Watrec Oy

Kalliorakenteiden suunnittelu:

Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd

Maanrakennusurakoitsijat:

Asfaltti Kymppi Oy

KVL-Tekniikka Oy

Maanrakennus Ahti Virtanen Oy

Pimara Oy

TerraWise Oy

Turtolan Kaivin Oy

YIT Suomi Oy Infra

Louhintaurakoitsijat:

Skanska Infra Oy

 YIT Suomi Oy

 

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Tampereen Hippostalon paikalle kerrostaloja

Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö TOAS on toteuttamassa historiansa suurinta uudiskohdettaan allianssimallilla. Hippostalona tunnettu valtion entinen virastotalo puretaan ja tilalle tehdään kerrostaloja. Hipposkortteli on Tampereella ensimmäinen talonrakennuskohde, joka toteutetaan allianssimallilla.

Liikenteen solmukohdassa, Teiskontien varressa sijaitsevan Hippostalon tontin suunnittelutyön ja toteutuksen kokonaisuudesta järjestettiin tarjouskilpailu. Projektiallianssin palveluntuottajiksi valittiin tarjousvertailun perusteella Hartela Länsi-Suomi Oy. Suunnitteluryhmään kuuluvat Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy, Granlund Tampere Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Hankkeen allianssikonsulttina toimii Vison Oy.

TOAS ja valitut palveluntuottajat allekirjoittavat allianssisopimuksen marraskuun alussa, jonka jälkeen käynnistetään yhdessä hankkeen kehitysvaihe.

Kokonaisuus on yhteensä noin 35 000 kerrosneliömetriä, josta asuinrakentamista on noin 28 000 sekä liike- ja toimistotiloja noin 7 000 neliömetriä.

Kuva: Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Monipuolinen ja eloisa kortteli

TOASin toimitusjohtaja Kirsi Koski kertoo tiedotteessa, että Hippostalon asemakaavatyö on edennyt luonnosvaiheeseen ja tavoitteena on, että kaava saisi lainvoiman vuoden 2020 alkupuolella.

– Tarkoituksena on luoda monipuolinen, eloisa kortteli hyvien palveluiden äärellä. Hipposkortteli toteutetaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena huomioiden alueen hyvä sijainti sekä Kalevan valtakunnallisesti merkittävän, rakennetun kulttuuriympäristön välitön läheisyys.

– Olemme innoissamme Hartelassa, että TOAS valitsi meidät kumppanikseen kehittämään ja toteuttamaan aivan uutta asuinkorttelia Hippoksen alueelle. Hanke on merkittävä ja sen työllisyysvaikutukset Tampereen alueella ovat suuret, Hartela Länsi-Suomen hankekehitysjohtaja Ville Rajakallio sanoo.

Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy on ollut hankkeessa mukana vuodesta 2016 asti.

– Asemakaavamuutoksen lähtökohtana oli laatimamme viitesuunnitelma, jota on yhdessä kehitetty kaavaprosessin rinnalla. Siksi tuntuu erityisen hyvältä, että saamme olla mukana myös toteutusvaiheen allianssissa, sanoo toimitusjohtaja Juha Saarijärvi.

– On hienoa olla suunnittelemassa näin suurta hankekokonaisuutta ja odotamme innolla, että pääsemme toteuttamaan kohdetta uudella allianssimallilla. Hankemuodon valinta osoittaa TOASilta ennakkoluulottomuutta ja edelläkävijyyttä Pirkanmaan talonrakentamisessa, sanoo toimitusjohtaja Risto Suojanen Granlund Tampere Oy:sta.

Uudenlaista opiskelija-asumista

– Lähdemme innolla kehittämään yhdessä asiantuntevan allianssiryhmän kanssa uudenlaista opiskelija-asumista ja toimivaa kaupunkiympäristöä. Hipposkorttelissa hankkeen elinkaaren kokonaistaloudellisuuden varmistaminen ja puurakentamisen potentiaalin hyödyntäminen tulevat olemaan olennaisia tavoitteita koko allianssiryhmälle, sanoo yksikönjohtaja Valtteri Meriläinen A-Insinöörien rakennesuunnittelun toimialalta.

– TOAS on vaikuttava paikallinen toimija, joka Hipposkorttelia elävöittäessään tekee erinomaista työtä Tampereen kaupunkikuvan uudistamiseksi, yksikönjohtaja Petri Moksén A-Insinöörien rakennuttamisen toimialalta toteaa TOASin tiedotteessa.

Kerrostaloja Hippostalon paikalle

Rakennuttaja:

Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS

Allianssikonsultti:

Vison Oy

Rakennusurakoitsija:

Hartela Länsi-Suomi Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy

Rakennesuunnittelija:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

LVIS suunnittelu:

Granlund Tampere Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi