Lippulaivan rakennushanke etenee – avajaiset vuonna 2022

Citycon Oyj on valinnut Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan toteuttajaksi Skanskan. Uusi kauppakeskus avautuu keväällä 2022.

Lippulaivan tontilla ovat jo käynnissä maanalaisiin rakenteisiin liittyvät työt, joita tekee Sierak, sekä teräsrakenneurakka, jota toteuttaa JPV Engineering. Vanhan kauppakeskus Lippulaivan purkutyöt ja tilapäisen pop-up-kauppakeskus Pikkulaivan rakennustyöt tehtiin vuonna 2017.

Uuden Lippulaivan vuokrattava pinta-ala on 44 000 neliömetriä. Kauppakeskukseen sijoittuu noin 80 erilaista myymälää ja palvelua. Lippulaivassa arvioidaan käyvän vuosittain noin kahdeksan miljoonaa asiakasta.

Lippulaivan välittömään yhteyteen rakennetaan kahdeksan asuinkerrostaloa, joihin tulee noin 450–500 uutta asuntoa. Asuntojen arvioidaan valmistuvan vaiheittain vuosina 2022–2024.

– Lippulaiva on erinomainen esimerkki Cityconin päivitetyn strategian toteuttamisesta. Sen mukaan keskitymme yhä voimakkaammin kehittämään mixed use -projekteja sekä tiivistämään kaupunkiympäristöä kauppakeskustemme yhteydessä, Cityconin kiinteistökehitysjohtaja Erik Lennhammar kertoo yhtiön tiedotteessa.

Kuva: Citycon

Lähipalveluiden keskus ja liikenteen solmukohta

Uusi kauppakeskus Lippulaiva on voimakkaasti kasvavan suur-Espoonlahden alueen lähipalveluiden keskus. Kauppakeskuksen ankkurivuokralaisina toimivat muun muassa Prisma, K-supermarket, Lidl, Tokmanni ja Alko. Näiden lisäksi Lippulaivaan tarjoaa monipuolisen kahvila- ja ravintolatarjonnan, julkisia palveluita sekä useita muita sujuvan arjen asiointia tukevia palveluita.

Lippulaivasta tulee joukkoliikenteen solmukohta. Kauppakeskuksen yhteyteen sijoittuu Länsimetron toisessa vaiheessa valmistuva Espoonlahden metroasema ja liityntäliikenteen bussiterminaali.

Espoonlahden metroasemalla arvioidaan olevan päivittäin noin 14 000 matkustajaa. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien lisäksi pysäköintihalliin rakennetaan noin 1 300 parkkipaikkaa, ja kauppakeskukseen tulee myös saman verran polkupyöräpaikkoja.

– Lippulaivan sijainti ja kaupallinen konsepti ovat osoittaneet vetovoimansa. Tilojen vuokrausaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Emme rakenna Espoonlahteen ainoastaan lisää kaupan neliöitä, vaan tiivistämme kaupunkiympäristöä ja tuomme runsaasti uusia asuntoja aivan kauppakeskuksen ja joukkoliikenneterminaalin yhteyteen, Erik Lennhammar toteaa.

Kuva: Citycon

Hiilivapaata geoenergiaa

Lippulaivaan rakennetaan Euroopan suurin liikerakennuksen yhteyteen sijoittuva geoenergialaitos. Kauppakeskuksen alle on porattu 170 kaivoa, jotka ulottuvat noin 300 metrin syvyyteen.

Energialaitos tuottaa hiilivapaasti kauppakeskuksen vaatiman lämmitys- ja viilennysenergian. Toteutuksesta vastaa energiayhtiö Adven, joka tuottaa energian Lippulaivan omistamalle Cityconille kokonaispalveluna.

– Geoenergialaitos toteuttaa Cityconin vastuullisuustavoitteita, mutta tämän lisäksi se tuo ennustettavuutta energian hintaan ja hillitsee tätä kautta Lippulaivan ylläpitokuluja, Erik Lennhammar toteaa.

Laitoksen rakentaminen käynnistyi keväällä 2017, ja työt ovat edenneet jo pitkälle.

– Kaivot on nyt pääosin porattu ja noin 60 prosenttia energialaitoksen kokonaisinvestoinnista on valmiina. Porauksissa on käynyt ilmi, että kallioperä on laadullisesti vielä parempaa kuin alustavissa simulaatioissa oli arvioitu. Laitoksen tuottama energia riittää lähes täysimääräisesti kauppakeskuksen tarpeisiin ja mahdollisesti myös osin Lippulaivan yhteyteen rakennettavien asuintalojen tarpeisiin, Advenin liiketoimintajohtaja Timo Koljonen sanoo.

Kauppakeskus Lippulaiva

Rakennuttaja:

Citycon Finland Oy

Rakennuttajakonsultti:

Indepro Oy

Arkkitehti:

Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy

Rakennesuunnittelija:

Sweco Rakennetekniikka Oy

LVIA suunnittelu:

Ramboll Finland Oy

Teräsurakoitsija:

JPV-Engineering Oy

Perustusurakoitsija:

Rakennusliike Sierak Oy

Elementtitoimittaja:

Parma Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Lappeenrannan Lauritsalan koulu elinkaarimallilla

Lauritsalan koulu

Lappeenrannan Lauritsalan uusi koulu on suunniteltu toteutettavaksi elinkaarimallilla, jossa rakennusurakoitsija vastaa rakennusinvestoinnista ja lisäksi rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava kouluhanke Lappeenrannassa.

Lappeenrannan kaupunkikehityslautakunta on päättänyt elinkaarimallista ja valinnut urakoitsijaksi ja palveluntuottajaksi YIT Suomi Oy:n.

Lappeenrannan Toimitilat Oy:n toimitilajohtaja Katri Tolvasen mukaan päätökset ovat kuitenkin vielä ehdollisia, sillä kaupunginvaltuusto käsittelee lokakuun lopun kokouksessaan Lauritsalan koulun kustannusarviota koskevan talousarviomuutosesityksen.

– Kesällä 2018 hankesuunnittelun yhteydessä määritelty ja kaupungin vuoden 2019 talousarvion mukainen hankkeen kustannusarvio on 19,1 miljoonaa euroa. Urakkatarjouksen perusteella rakennushankkeen kokonaiskustannusarvioksi on kuitenkin arvioitu 19,7 miljoonaa euroa, Katri Tolvanen toteaa Lappeenrannan kaupungin tiedotteessa.

Lauritsalan uusi koulu rakennetaan vanhan Luukkaan koulun rakennusalueelle. Uusi koulu on mitoitettu kolmelle esiopetusryhmälle ja noin 680 perusopetuksen 1.–9.-luokkien oppilaille sekä henkilökunnalle. Lisäksi kouluun on varattu tarvittavat oppilashuollon ja nuorisotoimen tilat.

Lauritsalan koulu
Kuva: YIT Suomi Oy

Rakennustyöt käyntiin ensi keväänä

Lauritsalan koulun rakentaminen on tarkoitus aloittaa kevättalvella 2020. Suunnitellun aikataulun mukaan rakennuksen on määrä valmistua vuonna 2021, joten se voitaisiin ottaa käyttöön vuoden 2022 alussa.

Lauritsalan koulun kaikkia nykyisiä rakennuksia käytetään uuden koulun valmistumiseen saakka. Tämän jälkeen osa koulurakennuksista on tarkoitus purkaa. Suojeltu kivikoulu säilytetään ja sille pyritään kehittämään uutta käyttöä alueen muun suunnittelun yhteydessä.

Pihojen viimeistely tehdään vuoden 2022 heinäkuun loppuun mennessä, kun koulun pihalla olleet väistötilana toimineet tilaelementit on poistettu ja vanhan koulukiinteistön liikuntasali on purettu.

Ympäristöystävällisyyteen erityishuomio

Koulun julkisivun keskeinen materiaali on punatiili.  Rakennuksen katolle toteutetaan aurinkovoimala, ja ympäristöystävällisyyteen on muutenkin kiinnitetty suunnitelmissa erityistä huomiota.

Lauritsalan uuden koulun suunnittelussa on korostettu tilojen toimivuutta ja monikäyttöisyyttä. Esimerkiksi koulun liikuntatilat on mitoitettu koululiikunnan ohella myös iltakäytön tarpeet huomioiden. 

Uuden koulun liikuntahalli on noin 1 000 neliömetriä. Tilat soveltuvat tarvittaessa sisäpalloilulajeissa myös SM-tason harjoitteluun ja peleihin.

– Uudesta koulusta tulee alueen monitoimitalo, joka palvelee laajasti eri kohderyhmiä ja siellä tulee olemaan toimintaa aamusta iltaan seitsemänä päivänä viikossa, Katri Tolvanen sanoo.

Aineopetustilat tukevat yhteisöllisyyttä

Uuden koulun rakennuspaikan maaston muotoon ja rakennusalaan liittyvien reunaehtojen vuoksi koulurakennuksesta tehdään kolmikerroksinen.

Tilat ryhmitellään muutaman vuosiluokan yhteisiin kotisoluihin ja aineopetustilojen muodostamiin kokonaisuuksiin. Lauritsalan koulun rehtori Jukka Mielikäisen mukaan tilaryhmittelyn avulla voidaan varmistaa sopivan kokoiset ja rauhalliset opiskelualueet.

– Suunnittelussa on otettu hyvin huomioon koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien tarpeita niin, että samalla on kuitenkin huomioitu hankintaprosessin asettamat rajoitteet. Tarkennetun suunnittelun aikana on vielä mahdollista muovata uuteen rakennukseen liittyviä yksityiskohtia, rehtori Jukka Mielikäinen sanoo.

Lauritsalan koulu

Rakennuttaja:

Lappeenrannan kaupunki

Rakennuttajakonsultti:

Lappeen Rakennuttaja Oy

Hankesuunnittelija:

Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala Oy

Elinkaarikonsultti:

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Aloitus:

maaliskuu 2020

Valmistuu:

toukokuu 2022

Urakkamuoto:

elinkaariurakka

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Joustavan mallin mukainen poliisitalo Äänekoskelle

Äänekosken uusi poliisitalo

Uuden poliisiaseman rakentaminen käynnistyy Äänekoskella Keski-Suomessa. Rakennuttajana on Senaatti-kiinteistöt.

Äänekosken uuden poliisiaseman rakennustyöt alkavat arvion mukaan lokakuun puolivälissä ja rakennuksen on tarkoitus valmistua jo vuoden kuluttua, loppuvuodesta 2020. Uusi poliisiasema rakennetaan Äänekosken paloaseman viereiselle tontille.

Rakennushankkeen kustannusarvio on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Uusi poliisiasema on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2020 loppupuolella.

Vuodesta 2015 lähtien Äänekosken poliisiasema on toiminut väistötiloissa sisäolosuhdeongelmien vuoksi kahdessa liikekiinteistössä Äänekosken keskustassa. Osa toiminnoista on ollut sijoitettuna Saarijärven poliisiaseman tiloihin ja osa henkilöstöstä työskentelee väliaikaisesti Jyväskylän poliisiasemalla.

Yksi yhteinen toimipaikka tuo nykytilanteeseen odotetun parannuksen ja parantaa poliisin toimintakykyä.

– Uudesta poliisiasemasta tulee niin sanottu täyden palvelun poliisiasema, jossa toimivat valvonta- ja hälytystoiminta, rikostorjunta, lupapalvelut ja poliisivankila. Työntekijämäärä tulee olemaan yli 40, Sisä-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikköKari Hemminki sanoo Senaatti-kiinteistöjen tiedotteessa.

Uudenlaisen poliisitalomallin pilottikohde

Rakentamistapa perustuu uuteen malliin, jota pilotoidaan Äänekoskella. Vakioiduilla ja helposti muokattavilla tilaratkaisuilla mahdollistetaan hankkeiden toteutus nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin. Uudenlainen poliisitalomalli on suunniteltu erityisesti pienempien poliisiasemien toteutukseen.

Äänekosken uusi poliisitalo
Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Samalla suunnitteluratkaisulla rakennusta on mahdollista skaalata poliisiaseman henkilömäärän mukaan. Tiloja voidaan muokata tarpeiden mukaan, esimerkiksi toimistotiloihin voidaan tehdä väliseinämuutoksia tai henkilöstön sukupuolijakauman muuttuessa naisten sosiaalitilojen kokoa voidaan kasvattaa.

– Vakioitujen, valmiiksi suunniteltujen mallien käyttäminen säästää merkittävästi aikaa ja eri osapuolten resursseja hankesuunnittelussa. Suunnitteluajassa säästö on vähintään puolet normaalikäytännöstä ja myös rakennusaika lyhenee arviolta viidenneksen, aluepäällikkö Marko Jalkanen Senaatti-kiinteistöistä kertoo.

Hankkeen kustannusarvio on 9 miljoonaa euroa. Kustannukset voivat Jalkasen mukaan kuitenkin vähentyä uuden suunnitteluratkaisun johdosta jopa 10–15 prosenttia.

Muuttuvat toimitilatarpeet huomioon

Äänekoskella pilotoitava poliisitalomalli on esimerkki poliisin ja Senaatin tiiviissä yhteistyössä toteuttamasta poliisilaitosten toimitila- ja työympäristökonseptin päivityksestä, joka on juuri valmistunut. Konsepti ohjaa poliisin uusien toimipisteiden suunnittelua sekä vanhojen toimipisteiden korjausta ja kehittämistä. Poliisilaitosten suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon muuttuneet toimitilatarpeet, toiminnan sujuvoittaminen, digitalisaation vaikutukset ja uudet työnteon tavat.

Senaatti-kiinteistöt on valtion sisäinen palvelukeskus, joka vastaa valtion toimitiloista ja niiden kehittämisestä. Senaatin perimillä vuokrilla katetaan kiinteistöjen vaatimat investointi- ja ylläpitokulut.

Äänekosken poliisitalo

Rakennuttaja:

Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajakonsultti:

WSP Finland Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy

Rakennesuunnittelija:

Sweco Rakennetekniikka Oy

Geosuunnittelu:

Sweco Rakennetekniikka Oy

LVISA suunnittelija:

Insinööritoimisto J.Markkanen Oy

Aloitus:

syksy 2019

Valmistuu:

loppuvuosi 2020

Urakkamuoto:

projektinjohto

Kustannusarvio:

9 miljoonaa euroa

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Mikonkatu 7 uudistuu – modernia toimitilaa ydinkeskustaan

Mikonkatu 7

Helsingissä ydinkeskustassa sijaitseva Mikonkatu 7:n kiinteistö peruskorjataan ja laajennetaan. Kiinteistöön tulee modernia ja muunneltavaa pääkonttoritasoista toimistotilaa sekä uusia liiketiloja.

Rakennuttajana toimii Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka on solminut YIT:n kanssa sopimuksen peruskorjaushankkeesta. Rakennuttajakonsulttina on Indepro Oy, ja hankkeen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Futudesing Oy.

Mikonkatu 7:n rakennustyöt alkavat marraskuussa 2019 ja valmistuvat lokakuussa 2021.

Yhteensä 8 000 neliömetriä

Mikonkatu 7:n kiinteistöön tulee lähes 6 000 neliömetriä vuokrattavaa toimistotilaa sekä katu- ja kellaritasoon liiketilaa 2 000 neliömetriä.

Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmassa sijaitseva kuusikerroksinen rakennus korjataan nykyaikaiseksi toimistotaloksi purkamalla ja uusimalla suuri osa vanhoista sisärakenteista, kuten kaikki väliseinät sekä hissejä ja portaikkoja. Katot uusitaan, ja sisäpihalle rakennetaan uusi nelikerroksinen, lasikattoinen atriumtila.

Mikonkatu 7
Kuva: Futudesign

Kadunpuoleinen kulma uudistetaan ja siihen tehdään uusi sisäänkäynti toimistoihin. Ensimmäisen kerrokseen tulee uusia liiketiloja ja niiden julkisivut uusitaan.

Vuonna 1910 valmistunut Mikonkatu 7:n kiinteistö oli alun perin kolmikerroksinen. Vuosien varrella rakennusta on muutettu ja korotettu useamman kerran. Suojellun talon hankesuunnitelmia tehdään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa.

Ympäristö huomioon

Kiinteistön kellarissa sijaitsevat jätehuoltotilat ovat yhteiset kolmen eri kiinteistön kanssa, joten tilojen on oltava käytettävissä koko remontin ajan. Sijainti ydinkeskustassa edellyttää, että hanke on toteutettava ympäröiviä toimijoita, kuten viereistä hotellia, ja ohikulkevaa vilkasta liikennettä haittaamatta.

– Mikonkatu 7:n kaltaisissa rakennuskohteissa erityisesti logistiikan on toimittava minuutintarkasti, korjausrakentamisen yksikönjohtaja Kalevi Stenman YIT:ltä toteaa yhtiön tiedotteessa.

YIT on aiemmin toteuttanut Ilmariselle useita hankkeita, muun muassa Mikonkatu 9:n kiinteistön peruskorjauksen, joka valmistui marraskuussa 2018.

– Kokemuksemme aiemmista projekteista YIT:n kanssa ovat osoittaneet, että heillä on osaamista vaativiinkin korjausurakoihin, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Hannu Keinänen sanoo tiedotteessa.

Mikonkatu 7 korjaus

Rakennuttaja:

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Rakennuttajakonsultti:

Indepro Oy

Projektinjohto:

YIT Suomi Oy

Pohjatutkimus:

Sipti Oy 

Arkkitehti:

Futudesign Oy

Akustiikkasuunnittelija:

Akukon Oy

Rakennesuunnittelija:

Ins.tsto Konstru Oy

LVISA suunnittelija:

Ramboll Finland Oy

Paloturvallisuussuunn.:

L2 Paloturvallisuus Oy

Rakennusurakoitsija:

YIT Suomi Oy

Aloitus:

marraskuu 2019

Valmistuu:

lokakuu 2020

Urakkamuoto:

Projektinjohto

Huoneistoala:

8000 m2

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

LUIMA-hanke etenee Karjalan radalla

Luima-hanke

Karjalan radalla välillä Luumäki-Imatra on menossa suuri ratahanke. LUIMA-hankkeen kokonaiskustannusarvio on 189 miljoonaa euroa. Aikataulun mukaan 56 kilometrin ratahanke on valmis vuonna 2023. Rakennuttajana on Väylävirasto.

Välille Joutseno-Imatra rakennetaan uusi kaksoisraide nykyisen yksiraiteisen osuuden rinnalle. Välillä Luumäki-Joutseno tehdään nykyisen raiteen perusparannusta. Osana hanketta kunnostetaan korjausvelkakohteet Saimaan kanavan ratasilta, Mansikkakosken ratasilta ja vanhan valtatie 6:n alikulkusilta.

LUIMA-ratahankkeen tavoitteena on kehittää rataosuuden palvelutasoa parantamalla välityskykyä, toimintavarmuutta ja häiriötilanteiden hallintaa. Se tähtää tavaraliikenteen toimintaedellytysten ja henkilöliikenteen palvelutason parantamiseen.

Parempi ratayhteys tukee myös elinkeinoelämän kilpailukyvyn ylläpitoa ja kehittämistä. Lisäksi se parantaa alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden viihtyvyyttä vähentämällä liikenteen melua ja päästöjä.

Luima-hanke
Kuva: Väylävirasto

Vilkkain yksiraiteinen rataosuus

Ratahanke sijoittuu Luumäen kunnan sekä Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien alueelle. Rataosuus Luumäki-Imatra on Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosuus, ja liikenteen määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti.

Tavaraliikenteen lisäksi yhteys on tärkeä osa henkilöliikenteen reittejä Helsinki–Kouvola–Imatra–Joensuu ja Helsinki–Vainikkala–Pietari/Moskova.

Kaksoisraide ja useita siltoja

Välille Joutseno-Imatra rakennettava uusi kaksoisraide on pituudeltaan 19 kilometriä. Uutta raidetta varten rakennetaan 12 uutta siltaa, lisäksi kahta siltaa levennetään. Myös vaihteita ja ratarumpuja uusitaan.

Luumäki-Joutseno-välillä tehdään nykyisen raiteen perusparannustöitä. Rataa muun muassa oikaistaan, lisätään routasuojauksia ja vastapenkereitä parantamaan vakautta, sekä uusitaan releasetinlaitteet. Rataosuudella uusitaan tai rakennetaan kokonaan uusia alikulkusiltoja kolme ja korjataan neljä siltaa. Lisäksi Saimaan kanavaan rakennetaan uusi ratasilta kahden raiteen siltana. Radalla lisätään samalla melu- ja tärinäsuojauksia.

LUIMA-hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Welado.

Siltojen rakentaminen alkoi keväällä

Luumäki-Imatra-ratahankkeen kaksoisraideosuuden uusien alikulkusiltojen rakentaminen alkoi toukokuussa. Viisi alikulkusiltaa tulevalle kaksoisraideosuudelle urakoi NRC Finland Oy.

Ne ovat Joutsenon eteläinen alikulkusilta, Kesolantien alikulkusilta, Maantiealikäytävä (Karjasillan alikulkusilta), Korvenkannantien alikulkusilta ja Asemäen alikulkusilta. Kolme silloista toteutetaan olemassa olevien siltojen viereen ja kaksi siltaa rakennetaan korvaamaan vanhat sillat.  

Siltaurakka luo puitteita myöhemmin käynnistyville kaksoisraiteen toteuttamiseen tähtääville rakennusurakoille. Urakka on aikataulutettu valmistumaan kokonaisuudessaan toukokuun 2020 loppuun mennessä.

LUIMA-hanke

Rakennuttaja:

Väylävirasto 

Rakennuttajakonsultti:

Welado Oy 

Kokonaissuunnittelija:

Ratasuunnittelu yhteistyössä WSP Finland Oy:n kanssa

Finnmap Infra Oy 

Kokonaissuunnittelija:

Joutseno-Imatra kaksoisraide KR-RS1

Proxion Plan Oy 

Kokonaissuunnittelija:

Rakentamissuunnittelu Lappeenranta-Joutseno 

Ramboll Finland Oy 

Kokonaissuunnittelija:

Joutseno-Imatra kaksoisraide KR-RS2

Sitowise Oy 

Kokonaissuunnittelija:

Ratasuunnittelu yhteistyössä Finnmap Infra Oy:n kanssa

WSP Finland Oy 

Pohjatutkimus:

NRC Group Finland Oy 

Pohjatutkimus:

Sitowise Oy 

Rakennusurakoitsija:

Törölä, Tapavainola ja Rasinsuo uudet laitetilat 
Kreate Oy 

Maanrakennusurakoitsija:

PRU1 Muukon liikennepaikkaurakka
NRC Group Finland Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Wärtsilän Smart Technology Hubin rakentaminen alkaa Vaasassa

Wärtsilän STH

Teknologiayhtiö Wärtsilän Smart Technology Hub -hankkeen rakennusvaihe alkaa maanrakennustöiden jälkeen alkusyksystä. Kyseessä on 200 miljoonan euron kokonaisuus, josta kiinteistöjen investointiarvo on 130 miljoonaa euroa.

Vaasan Vaskiluotoon nousee uusi tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskus Smart Hub Technology. Osaksi Hubia rakentuu monipuolinen älykkään merenkulun ja energiatuotannon osaamiskeskittymä Smart Partner Campus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä muun muassa alan yritysten kanssa.

Wärtsilän Smart Tchnology Hub
Kuva: Wärtsilä STH

Varsinaisen Smart Technology Hubin rakennusala on yli 58 000 bruttoneliömetriä.  Sen lisäksi rakennetaan erillinen toimistorakennus, jonka rakennusala on noin 15 000 bruttoneliömetriä.

Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuisesta osaamiskeskusten verkostoa. Toimialallaan ainutlaatuinen keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen.

Uuteen tutkimus- tuotekehitys ja tuotantokeskukseen siirtyvät kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä 3 000 työntekijällään.

Hankkeen urakoitsijaksi Lujatalo

Wärtsilän STH
Kuva: Wärtsilä STH

Smart Technology Hubin urakoitsijana toimii Lujatalo, jonka Pohjanmaan alueyksikkö vastaa tavoitehintaisena projektinjohtourakkana toteutettavasta hankkeesta. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Sweco Architects Oy.

– On hienoa, että pääsemme rakentamaan Smart Technology Hubia kestävän rakentamisen edelläkävijän, kotimaisen Lujatalon kanssa. Olemme kevään aikana kilpailuttaneet urakan. Saatujen tarjousten sekä referenssien perusteella on tehty erittäin tarkka arviointi eri vaihtoehdoista. Lujatalolla oli tarjota paras kokonaisratkaisu, jonka toteuttaminen on mahdollista suunnitellussa aikataulussa. Uskomme tällä valinnalla olevan myös positiivisia alueellisia työllisyysvaikutuksia rakennusprojektin aikana, sanoo Wärtsilä Finlandin toimitusjohtaja Vesa Riihimäki yhtiön tiedotteessa.

Smart Technology Hubin rakentaminen tulee työllistämään Vaasassa 250–300 rakentamisen ammattilaista – niin Lujatalon omaa henkilöstöä kuin alihankkijoita.

Smart Technology Hubin on määrä valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä.

Keskeistä yhdessä tekeminen

 – Tämän tyyppiset hankkeet ovat leipälajiamme. Olemme olleet mukana useissa mittavissa rakennushankkeissa varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tämänkaltaisissa hankkeissa suunnittelijat ovat myös pääroolissa. Vaikka näin suuriin hankkeisiin hyvin soveltuvan PJU-urakan periaatteiden mukaan suunnittelun vastuu kuuluukin tilaajalle ja avustaminen on urakoitsijan tehtävänä, on tämän urakkamuodon keskeisin asia yhdessä tekeminen, sanoo Lujatalon Pohjanmaan aluejohtaja Heimo Hantula. 

Tilaaja painotti kokemusta toteuttajajoukkuetta valittaessa. Hantulan mukaan vaativissa rakennushankkeissa rakentajan ja rakennuttajan osaaminen tulee olla tasapainossa, jotta balanssi säilyy. 

Vaatimuksena oli myös tietomallintaminen, joka muuttaa vauhdilla totuttuja ja perinteisiä toimintatapoja rakennusalalla.

– Olemme jo vuodesta 2015 alkaneet rakentaa sisäistä organisaatiotamme siten, että tietomallinnus saadaan otettua haltuun eri liiketoimintayksiöissämme. Olemme jo nyt ottaneet uutta teknologiaa käyttöön – yhtenä esimerkkinä RIB iTWO, markkinoiden johtava 5D-järjestelmä. Samaan aikaan viemme toimintojen muutosprosessia eteenpäin eli sitä, miten teknologia otetaan mukaan eri toiminnoissa, sanoo Heimo Hantula.

Wärtsilän Smart Technology Hub

Rakennuttaja:

Wärtsilä Finland Oy

Rakennusurakoitsija:

Lujatalo Oy

Projektinjohto:

Lujatalo Oy

Arkkitehti:

Sweco Architects Oy

Akustiikkasuunnittelija:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Rakennesuunnittelija:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

LVIS-suunnittelu:

Granlund Oy

Automaatiosuunnittelija:

Granlund Oy

Paloturvallisuussuunnittelija:

KK-Palokonsultti Oy

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi