Uusi naisvankila rakennetaan Hämeenlinnaan

Hämeenlinnan naisvankila

Hämeenlinnan uuden naisvankilan rakennustyöt ovat käynnistyneet.  Noin satapaikkainen vankila nousee vanhan, tyhjillään olevan vankilarakennusten läheisyyteen. Hankkeen kustannusarvio on noin 34 miljoonaa euroa.

Uuden naisvankilan Rikosseuraamuslaitoksen käyttöön rakennuttaa Senaatti-kiinteistöt, joka toteuttaa turvaluokitellun hankkeen yhteistyössä SRV:n kanssa kärkihankeallianssimallilla. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy.

Hämeenlinnan uusi naisvankila valmistuu syksyllä 2020. Rakennuksen bruttoala on 8 000 bruttoneliömetriä.

Uudenlainen vankilakonsepti

Hämeenlinnan vankilaympäristö on ensimmäinen uuden vankilakonseptin mukaisesti toteutettava kohde Suomessa ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen hanke. Tavoitteena on, että vapauduttuaan vangeilla on paremmat edellytykset rikoksettomaan elämään.

Uudenlaisen toiminta- ja toimitilamallin vankiloille ovat kehittäneet yhteistyössä Rikosseuraamuslaitos ja Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijaverkosto. Työhön ovat osallistuneet muun muassa vankilan henkilöstö, vangit ja eri alojen asiantuntijat. Suunnittelussa on myös hyödynnetty tutkimustietoa ja sekä kokemuksia parhaista käytännöistä. Konseptin pohjalta tavoitteena on rakentaa maailman edistyksellisin vankila.

Toiminnalla ja tilaratkaisuilla tähdätään vankien rikoksettomaan elämään. Vankilaympäristössä korostuu vangin omatoimisuus. Henkilökunnan toiminnan painopistettä voidaan muun muassa tekniikan tuella suunnata aiempaa enemmän kuntouttavaan vuorovaikutukseen ja rikoksettoman elämän valmiuksien parantamiseen tähtäävään työhön.

Ainoastaan naisvangeille tarkoitetun laitoksen tavoitteena on toimia rikoksettoman elämän oppimisympäristönä. Vankeusaika mahdollistaa myös digitaalisen yhteiskunnan kehityksessä mukana pysymisen. Sellipäätteitä kehitetään parhaillaan Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hankkeessa.

Hämeenlinnan naisvankila
Havainnekuva: Hämeenlinnan naisvankila.

Ainutlaatuinen rakennusprojekti

Uusi naisvankila rakennetaan samalle tontille, missä sijaitsee vanha vankilarakennus. Vankilaympäristöön tulee kattavat ulkoilualueet, joissa on mahdollisuudet ulkoiluun, liikuntaan ja esimerkiksi kaupunkiviljelyyn. Rakentamisessa huomioidaan myös digitaalisiin toteutuksiin liittyvät ratkaisut.

– On hienoa päästä toteuttamaan näin ainutlaatuista hanketta, jossa uudenlaisella suunnittelulla ja tilaratkaisuilla pystytään parantamaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja edistämään rikoksettoman elämän opettelua, sanoo projektijohtaja, Senaatin rakennuttajapäällikkö Tarja Hietamäki.

Senaatti-kiinteistöt toteuttaa rakennushankkeen yhteistyössä SRV:n kanssa kärkihankeallianssimallilla, jonka perusajatuksena on yhdistää eri tahot toimimaan kaikissa tilanteissa hankkeen parhaaksi.

Hämeenlinnan naisvankila on SRV:n neljäs valtionhallinnon toimitila-asiantuntijalle Senaatti-kiinteistölle kärkihankeallianssimallilla toteutettava kohde. Urakkamallia käytetään Senaatti-kiinteistöjen suurimmissa ja tärkeimmissä hankkeissa.

Hämeenlinnan naisvankila

Rakennuttaja:

Senaatti-kiinteistöt Länsi-Suomen alue

Rakennuttajakonsultti:

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Palveluntuottaja (kärkihankeallianssi):

SRV Rakennus Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy

Kustannusarvio:

n. 34 milj. euroa

Bruttoala:

n. 8 000 brm2

Aloitus:

2019

Valmistuu:

2020

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Hirsirakenteinen Monio nousee Tuusulaan

Tuusulaan rakennetaan lukio- ja kulttuurirakennus Monio, jossa koulutoiminnan on tarkoitus käynnistyä vuonna 2021. Hankkeen kustannusarvio on lähes 27 miljoonaa euroa. Rykmentinpuiston alueelle sijoittuvan Monion päämateriaali on puu.

Moniosta tehdään lukio- ja kulttuuritalo, johon yhdistetään lukio, kansalaisopisto, musiikkiopisto, taiteen perusoperus ja käsityökoulu. Rakennukseen tulee myös kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja. Monitoimitalo täydentää Hyrylän keskustan julkisten rakennusten muodostamaa kokonaisuutta.

Elinkaarimallilla toteutettavan rakennuksen bruttoala on noin 8 500 brm2 ja myöhempi laajennusvara noin 2 500 brm2.

Hirsirakennus voitti suunnittelukilpailun

Tuusulan kunta järjesti monitoimitalon suunnittelusta yleisen arkkitehtikilpailun, jonka voitti Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Palkintoraadin lisäksi hirsirakennus oli myös asukkaiden suosikki yhteensä 57 ehdotuksen joukosta.

Monio koostuu viidestä toisiinsa limittyvästä hirsirakennuksesta. Niiden mittakaava vastaa varuskunta-alueen kasarmirakennusten mittakaavaa. Lisäksi esimerkiksi kattomuodot viittaavat varuskunta-alueen historiallisen rakennuskannan ominaispiirteisiin.

Hirsirakennusten väliin sijoittuu korkea ja polveileva sisäkatumainen aulatila. Sisäkatutilojen verkosto tekee rakennuksesta pienoiskaupungin, jonka kaduilla Monion käyttäjät kohtaavat ja näkevät toisiaan. Sisäkatujen varsille ja niitä ylittäville silloille sijoittuu erikokoisia ja -luonteisia paikkoja oppimiseen ja oleskeluun.

Monio edustaa uudenlaista oppimisympäristöä, jossa korostuvat tilojen avoimuus, joustavuus ja monikäyttöisyys. Talossa on 950 oppilaspaikkaa, josta 500 on lukiossa.

Monitoimitalo Monio on valittu Microsoftin ensimmäisten lippulaivakoulujen joukkoon. Näitä on maailmanlaajuisesti yhteensä 17 ja Tuusula on ainoa edustaja Suomessa. Lippulaivakoulut toimivat kehittämisverkostona uusien pedagogisten ja teknologisten innovaatioiden käyttöönotossa.

Yhteinen olohuone

Tavoitteena on, että Moniosta muodostuu kaikkien tuusulalaisten yhteinen olohuone, joka sijaitsee Hyrylän keskustan ja Rykmentinpuiston palvelujen ytimessä.

Kulttuuritalona Monio tarjoaa suurta yleisöä palvelevia kokoontumis- ja esiintymistiloja, joita kuntaan on kaivattu.

Suunnitelmien mukaan iso juhlasali tulee olemaan 600 neliömetriä ja pieni juhlasali 300 neliömetriä. Saleissa on 500 ja 300 henkilön siirtokatsomot.

Kuvat: Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy
Kuvat: Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Raide-Jokeri

Rakennuttaja:

Tuusulan kunta

Arkkitehti:

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Kustannusarvio:

26,8 milj. euroa

Urakkamuoto:

elinkaariurakka

Aloitus:

heinäkuu 2019

Valmistuu:

vuonna 2021

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Raide-Jokerin rakentaminen alkamassa

Raide-Jokeri havainnekuva

Helsingin ja Espoon välillä liikennöivän Raide-Jokerin rakentamisen on tarkoitus alkaa kesäkuussa. Infrastruktuurin kokonaiskustannusarvio on 386 miljoonaa euroa.

Raide-Jokerin reitti on 25 kilometriä, josta 16 kilometriä on Helsingin ja 9 kilometriä Espoon puolella. Raideyhteys kulkee välillä Helsingin Itäkeskus – Espoon Keilaniemi. Jos suunniteltu aikataulu toteutuu, voivat matkustajat hypätä pikaraitiovaunun kyytiin kesällä 2024.

Raide-Jokeri korvaa Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöidyn 550-runkobussilinjan. Tämän kuljetuskapasiteetti ei pysty vastaamaan kasvavaan matkustajamäärään. Laskelmien mukaan Raide-Jokerilla tehdään vuonna 2030 noin 91 000 matkaa arkivuorokaudessa.

Toteutus allianssimallilla

Raide-Jokeri toteutetaan allianssimallilla. Allianssin osapuolina ovat Helsingin ja Espoon kaupunkien muodostama tilaajaorganisaatio, YIT Suomi Oy:n ja NRC Finland Oy:n (aikaisemmin VR Track Oy) muodostama urakoitsijaryhmittymä sekä suunnitteluryhmittymä, johon kuuluvat Ramboll Oy, Sitowise Oy ja NRC Finland Oy.

– Tavoitteemme on aloittaa rakentaminen ensimmäinen kesäkuuta. Ensimmäisestä kesäkaudesta odotetaan tehokasta, sillä rakentaminen on tarkoitus toteuttaa yhtä aikaa eri paikoissa reitin varrella. Kiivaimmat rakentamisen vuodet ovat varmastikin 2020–2022, jolloin hankkeella työskentelee parhaimmillaan 500–600 henkeä, tuotantojohtaja Timo Leppänen YIT:ltä kertoo yhtiön tiedotteessa.

– Raide-Jokeri on haasteellinen ja pitkäaikainen projekti, joka toteutetaan vilkkaassa kaupunkiympäristössä, maantieteellisesti laajalla alueella. Nämä lähtökohdat tuovat hankkeelle paljon erityispiirteitä. Niistä tärkeimpiin lukeutuvat työaikaiset liikennejärjestelyt, mihin on panostettu paljon jo kehtiysvaiheessa.

Raide-Jokerin aloitusajankohdan varmistuminen odottaa vielä Espoon kaupunginvaltuuston päätöstä hankesuunnitelman enimmäishinnasta. Helsingin kaupunginvaltuusto on jo omalta osaltaan tehnyt asiasta päätöksen.

Varikko Ruskearannalle

Raide-Jokerin varikko rakennetaan Helsingin Roihupeltoon. Varikon kokonaiskustannusarvio on 69,45 miljoonaa euroa.

Raide-Jokeri havainnekuva
Raide-Jokeri Ravitiellä Espoossa. Havainnekuva 2017. Kuva: Raide-Jokeri.
Raide-Jokeri Käskynhaltijantiellä. Havainnekuva 2015. Kuva: Raide-Jokeri
Otaniemen Ainonaukio. Havainnekuva vuodelta 2018. Kuva: Raide-Jokeri.
Otaniemen Ainonaukio. Havainnekuva vuodelta 2018. Kuva: Raide-Jokeri.

Raide-Jokeri

Rakennuttaja:

Helsingin kaupungin liikennelaitos

Kustannusarvio:

386 milj. euroa

Urakkamuoto:

allianssiurakka

Aloitus:

kesäkuu 2019

Valmistuu:

kesä 2024

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Psykiatrian M-talo nousee Seinäjoella

Seinäjoen keskussairaalan viereen rakennetaan kahden vuoden aikana uusi psykiatrian talo. Reilut 60 miljoonaa euroa maksavan M-talon suunnittelussa on korostettu käyttäjälähtöisyyttä.

Kyrkösjärven rantaan tuleva sairaalarakennus on yhteensä noin 26 300 neliömetriä. Rakennuttaja on Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus, joka on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistama yhtiö. 

Rakennusprojekti käynnistyi maaliskuussa 2019 ja talon on määrä valmistua kesällä 2021. M-talon pääurakoitsijana toimii Peab Oy. Urakkasumma on 30 miljoonaa euroa.

Urakkaan kuuluu viisikerroksisen sairaalarakennuksen lisäksi kellarikerros yhdystunneleineen sekä ilmanvaihtokonehuonekerros.

– Hanke on Peabille hyvin merkittävä ja noudattaa visiotamme pohjoismaisena yhteiskuntarakentajana. Tavoitteena on saada aikaiseksi tilaajalle ja käyttäjälle hyvä kokonaisuus, josta voimme myöhemmin ylpeänä kertoa, toteaa aluejohtaja Matti Joensuu Peabin tiedotteessa.

M-talon arkkitehtisuunnittelusta vastaavat Raami Arkkitehdit Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy. Rakennesuunnittelijana toimii Contria Oy ja automaattisuunnittelija on Granlund Pohjanmaa Oy.

Käyttäjät mukana suunnittelussa

Käyttäjät ja kokemusasiantuntijat ovat olleet mukana uuden psykiatrian M-talon suunnittelun kaikissa vaiheissa. Heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa tilojen tarpeellisuuteen, sijoitteluun ja toiminnallisuuteen.

M-talon on todettu uudistavan paitsi psykiatrian tilat myös hoidon suunnan. Rakennukseen tulee 70 potilashuonetta, jotka ovat yhden hengen huoneita omalla wc- ja suihkutilalla.  Aikuisten osastolla on 58 sekä lasten ja nuorten osastolla 12 sairaansijaa.

Uudessa talossa toimitaan perhe- ja läheisnäkökulmasta tarkoittaen muun muassa sitä, että perhetapaamiset voidaan järjestää potilashuoneessa, perhetapaamishuoneessa, yhteisessä kirjastossa, ravintolassa tai piha-alueella. Omaisilla ja läheisillä on myös mahdollisuus yöpyä M-talossa.

Luonnolla ja taiteella merkittävä rooli

M- talo on suunniteltu niin, että luonnolla ja taiteella on merkittävä rooli toipumisen tukemisessa. Taloon sijoitetaan taidetta sekä sisä- että ulkotiloihin.

Psykiatrian toimintojen lisäksi taloon sijoittuu kuntoutus, sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, sairaalakoulu, sairaalasielunhoitaja ja Seinäjoen kaupungin päihdeklinikka. M-talossa on kaikille avoin ravintola ja kirjasto sekä vuokrattavia kokous- ja liikuntatiloja.

Kuva: Raami Arkkitehdit Oy/Arkkitehdit Kontukoski Oy
Kuva: Raami Arkkitehdit Oy/Arkkitehdit Kontukoski Oy
Kuva: Raami Arkkitehdit Oy/Arkkitehdit Kontukoski Oy
Kuva: Raami Arkkitehdit Oy/Arkkitehdit Kontukoski Oy

Psykiatrian M-talo Seinäjoella

Rakennuttaja:

Kiinteistö Oy Seinäjoen Terveysteknologiakeskus

Arkkitehti:

Raami Arkkitehdit Oy ja Arkkitehdit Kontukoski Oy

Rakennesuunnittelija:

Contria Oy

Rakennusurakoitsija:

Peab Oy

Aloitus:

kevät 2019

Valmistuu:

kesä 2021

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

M2-Kodeilla ainutlaatuinen puukerrostalohanke

Mannisenmäki Jyväskylä

Y-Säätiön omistama M2-Kodit rakennuttaa kaksi massiivipuukerrostaloa Jyväskylän Mannisenmäkeen. Rakennuttajan mukaan vastaavia, täysin massiivipuurunkoisia kerrostaloja ei ole muualla rakenteilla, joten kyseessä on ensimmäinen kohde Suomessa. Kerrostalojen rakentamisessa pyritään minimoimaan niiden hiilijalanjälki.

– Haluamme olla mukana kehittämässä ekologista, turvallista ja viihtyisää vuokra-asuntorakennuttamista, mistä massiivipuukerrostalo on esimerkki, Y-Säätiö-konsernin toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä kertoo, että täysin massiivipuurunkoiset kerrostalot ovat uutta Suomessa. Näiden ulkoseinissä ei ole erillistä lämmöneristystä tai verhoilua, vaan CLT-massiivipuulevy jatkuu sisäpinnasta ulkopintaan. Massiivipuurakenne toimii kuten perinteinen hirsirakenne. Sisäpuolelle asennetaan kipsilevyt.

Mannisenmäen alueelle tulevien nelikerroksisten talojen rakentaminen alkaa kesällä 2019. Niiden on suunniteltu valmistuvan seuraavana vuonna niin, että asukkaat pääsisivät muuttamaan uusiin, M2-Kotien asuntoihin alkukesällä 2020. Taloihin tehdään yhteensä 48 ARA-vuokra-asuntoa.

Talojen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto AT Ky. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Jwood Ky.

Ekologista rakennuttamista

Täysin massiivipuurunkoisten kerrostalojen rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia elementtejä, jotka ovat työmaalle tullessaan täysin kuivia. Rakentaminen on siten energiatehokkaampaa, koska kuivatusenergian ja työmaan lämmityksen tarve on pienempi kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Niin ikään elementtien siirtämiseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, koska ne ovat kevyempiä kuin betonirakenteiset elementit.

Työmaalla kerrostalot rakennetaan sääsuojassa, jotta rakenteet eivät joudu kosteudelle alttiiksi.

– Elementtirakentaminen ja rakenteiden suojaus ovat tärkeitä. Näin asukkaille voidaan taata hyvä ilmanlaatu, rakennuttajakonsultti Jouni Liimatainen Jwood Ky:stä sanoo.

Lisäksi kerrostalojen paloturvallisuuteen ja äänieristykseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Mannisenmäki - Arkkitehtitoimisto AT
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto AT Ky

Talotekniikalla energiatehokkuutta

Kerrostalojen talotekniikassa huomioidaan hiilijalanjäljen minimoiminen. Kohteeseen asennetaan jäteveden lämmön talteenotto ja energiatehokas vesikiertoinen lattialämmitys. Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä hyödyntää lämmön talteenottoa korkealla vuosihyötysuhteella.

Talojen porrashuoneet suunnitellaan puolilämpimiksi, mikä osaltaan säästää energiaa. Taloihin tulee myös varaus aurinkopaneeleille.

Puukerrostalojen suosio kasvaa

Puukerrostalohankkeiden määrä on kasvanut vuoden aikana, ilmenee ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä, joka julkaistiin marraskuussa. Suomessa on selvityksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 51 puukerrostalohanketta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 40.

Jos kaikki selvityksessä esille tulleet varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, nousee puukerrostalohuoneistojen määrä lähivuosina 6 000 asunnolla.

– On erittäin lupaavaa, että Suomessa on kymmeniä kokonaisia alueita, joihin on tulossa puukerrostaloja. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tärkeää, jotta Suomen ilmastotavoitteet täyttyisivät, puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Massiivipuukerrostalot Jyväskylän Mannisenmäkeen

Rakennuttaja:

Kiinteistö Oy M2-Kodit

Rakennuttajakonsultti:

Jwood Ky

Arkkitehti:

Arkkitehtuuritoimisto AT Ky

Rakennesuunnittelija:

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

Aloitus:

kesä 2019

Valmistuu:

kesä 2020

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Lapin keskussairaalalla iso rakennushanke – ITU2022

ITU2022 - Verstas Architects

Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan ITU2022-laajennushanke on edennyt kehitysvaiheeseen ja rakentamisen on arvioitu alkavan syksyllä 2019. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 138 miljoonaa euroa.

Laajennushankkeeseen kuuluu kaksi uudisrakennusta: kuuma sairaala, joka on noin 22 700 neliömetriä, ja psykiatrinen sairaala, joka on noin 8 000 neliömetriä. Lisäksi peruskorjattavia tiloja on noin 2 800 neliömetriä.

Kuumaan sairaalaan sijoittuvat muun muassa päivystyspoliklinikka, päivystysosasto, teho- ja valvontaosasto, leikkaussalit, välinehuolto sekä sairaala-apteekki.

Lapin keskussairaalan halutaan olevan terveyttä, hyvinvointia ja toipumisprosessia edistävä potilaslähtöinen kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu rakennuksen ekologisen jalanjäljen minimointi sekä investoinnin ja käytön kokonaistaloudellisuus.

– Nykyinen sairaalarakennus ei enää riitä palvelemaan alueen asukaskuntaa kooltaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan. Uudisrakennuksessa saamme käyttöömme joustavat ja tarkoituksenmukaiset tilat, sanoo laajennushankkeesta vastaava projektinjohtaja Janne Keskinarkaus Lapin sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Lapin ensimmäinen allianssi

ITU2022 on Lapin ensimmäinen allianssimallilla toteutettava rakennushanke. Allianssissa ovat rakennuttajana toimivan Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi mukana rakennuttajakonsultti Prodeco, arkkitehtisuunnittelusta vastaava Verstas Arkkitehdit, rakennusurakoitsijana toimiva YIT, jonka kumppanina talotekniikassa on Are sekä erikoissuunnittelun ryhmään kuuluvat Granlund, WSP Finland, Geobotnia Oy  ja L2 Palosuunnittelu.

– Allianssimalli valikoitui ratkaisuksi tarpeeseemme varmistaa, että rakentamisessa huomioidaan sairaalatoiminnan erityisvaatimukset hankkeen alusta loppuun saakka, Keskinarkaus toteaa.

Lapin keskussairaan laajennushanketta koskevan arkkitehtikilpailun voitti vuonna 2015 Verstas Arkkitehtien ehdotus ITU.

– Suunnitelma ottaa kokonaisvaltaisesti paikan haltuun yhdistäen uudet ja vanhat elementit kontrastin keinoin. Laajennus muodostaa uuden luontevan historiallisen kerrostuman ja on kaunis jalusta olemassa olevalle potilastornille. Lisäksi uudisrakennus voidaan toteuttaa sairaalan toimintaa liikaa häiritsemättä, raadin perusteluissa todettiin.

ITU2022 - havainnekuva
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy
ITU2022
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy
ITU2022
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Laajennushanke valmis 2023

Rakentaminen keskussairaalan tontilla alkaa ensi syksynä, kun vesi- ja kaukolämpöjohdot siirretään pois tulevan rakennustyömaan alta. Kuuman sairaalan rakennustöiden on määrä alkaa toukokuussa 2020 ja sen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2022. Tämän jälkeen voidaan aloittaa vapautuvien tilojen peruskorjaus.

Psykiatrisen sairaalan on suunniteltu alkavan vuoden 2022 alussa. Koko laajennushankkeen on tarkoitus olla valmis vuoden 2023 syksyllä. 

Keskussairaalalle rakennetaan myös uusi pysäköintitalo, johon tulee 590 paikka. Hanke kilpailutetaan omana, allianssin ulkopuolisena urakkana tulevan kevään aikana. Sen osalta rakennustöiden on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2019 ja valmista pitäisi olla seuraavana syksynä.

 

Lapin keskussairaalan laajennushanke - ITU2022

Rakennuttaja:

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Rakennuttajakonsultti:

Prodeco Oy Lappi

Arkkitehti:

Verstas Arkkitehdit Oy

Rakennusurakoitsija:

YIT Suomi Oy

Urakkamuoto:

Allianssiurakka

Kustannusarvio:

n. 138 milj. euroa

Bruttoala:

33 000 neliömetriä

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi