M2-Kodeilla ainutlaatuinen puukerrostalohanke

Mannisenmäki Jyväskylä

Y-Säätiön omistama M2-Kodit rakennuttaa kaksi massiivipuukerrostaloa Jyväskylän Mannisenmäkeen. Rakennuttajan mukaan vastaavia, täysin massiivipuurunkoisia kerrostaloja ei ole muualla rakenteilla, joten kyseessä on ensimmäinen kohde Suomessa. Kerrostalojen rakentamisessa pyritään minimoimaan niiden hiilijalanjälki.

– Haluamme olla mukana kehittämässä ekologista, turvallista ja viihtyisää vuokra-asuntorakennuttamista, mistä massiivipuukerrostalo on esimerkki, Y-Säätiö-konsernin toimitusjohtaja Juha Kaakinen sanoo.

Projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiöstä kertoo, että täysin massiivipuurunkoiset kerrostalot ovat uutta Suomessa. Näiden ulkoseinissä ei ole erillistä lämmöneristystä tai verhoilua, vaan CLT-massiivipuulevy jatkuu sisäpinnasta ulkopintaan. Massiivipuurakenne toimii kuten perinteinen hirsirakenne. Sisäpuolelle asennetaan kipsilevyt.

Mannisenmäen alueelle tulevien nelikerroksisten talojen rakentaminen alkaa kesällä 2019. Niiden on suunniteltu valmistuvan seuraavana vuonna niin, että asukkaat pääsisivät muuttamaan uusiin, M2-Kotien asuntoihin alkukesällä 2020. Taloihin tehdään yhteensä 48 ARA-vuokra-asuntoa.

Talojen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtuuritoimisto AT Ky. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimii Jwood Ky.

Ekologista rakennuttamista

Täysin massiivipuurunkoisten kerrostalojen rakentamisessa käytetään tehdasvalmisteisia elementtejä, jotka ovat työmaalle tullessaan täysin kuivia. Rakentaminen on siten energiatehokkaampaa, koska kuivatusenergian ja työmaan lämmityksen tarve on pienempi kuin perinteisessä betonirakentamisessa. Niin ikään elementtien siirtämiseen ja kuljetukseen kuluu vähemmän energiaa, koska ne ovat kevyempiä kuin betonirakenteiset elementit.

Työmaalla kerrostalot rakennetaan sääsuojassa, jotta rakenteet eivät joudu kosteudelle alttiiksi.

– Elementtirakentaminen ja rakenteiden suojaus ovat tärkeitä. Näin asukkaille voidaan taata hyvä ilmanlaatu, rakennuttajakonsultti Jouni Liimatainen Jwood Ky:stä sanoo.

Lisäksi kerrostalojen paloturvallisuuteen ja äänieristykseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Mannisenmäki - Arkkitehtitoimisto AT
Kuva: Arkkitehtuuritoimisto AT Ky

Talotekniikalla energiatehokkuutta

Kerrostalojen talotekniikassa huomioidaan hiilijalanjäljen minimoiminen. Kohteeseen asennetaan jäteveden lämmön talteenotto ja energiatehokas vesikiertoinen lattialämmitys. Huoneistokohtainen ilmanvaihtojärjestelmä hyödyntää lämmön talteenottoa korkealla vuosihyötysuhteella.

Talojen porrashuoneet suunnitellaan puolilämpimiksi, mikä osaltaan säästää energiaa. Taloihin tulee myös varaus aurinkopaneeleille.

Puukerrostalojen suosio kasvaa

Puukerrostalohankkeiden määrä on kasvanut vuoden aikana, ilmenee ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä, joka julkaistiin marraskuussa. Suomessa on selvityksen mukaan rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 51 puukerrostalohanketta, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 40.

Jos kaikki selvityksessä esille tulleet varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, nousee puukerrostalohuoneistojen määrä lähivuosina 6 000 asunnolla.

– On erittäin lupaavaa, että Suomessa on kymmeniä kokonaisia alueita, joihin on tulossa puukerrostaloja. Puun käytön lisääminen rakentamisessa on tärkeää, jotta Suomen ilmastotavoitteet täyttyisivät, puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo ympäristöministeriön tiedotteessa.

Massiivipuukerrostalot Jyväskylän Mannisenmäkeen

Rakennuttaja:

Kiinteistö Oy M2-Kodit

Rakennuttajakonsultti:

Jwood Ky

Arkkitehti:

Arkkitehtuuritoimisto AT Ky

Rakennesuunnittelija:

A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy

Aloitus:

kesä 2019

Valmistuu:

kesä 2020

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Lapin keskussairaalalla iso rakennushanke – ITU2022

ITU2022 - Verstas Architects

Rovaniemellä sijaitsevan Lapin keskussairaalan ITU2022-laajennushanke on edennyt kehitysvaiheeseen ja rakentamisen on arvioitu alkavan syksyllä 2019. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 138 miljoonaa euroa.

Laajennushankkeeseen kuuluu kaksi uudisrakennusta: kuuma sairaala, joka on noin 22 700 neliömetriä, ja psykiatrinen sairaala, joka on noin 8 000 neliömetriä. Lisäksi peruskorjattavia tiloja on noin 2 800 neliömetriä.

Kuumaan sairaalaan sijoittuvat muun muassa päivystyspoliklinikka, päivystysosasto, teho- ja valvontaosasto, leikkaussalit, välinehuolto sekä sairaala-apteekki.

Lapin keskussairaalan halutaan olevan terveyttä, hyvinvointia ja toipumisprosessia edistävä potilaslähtöinen kokonaisuus, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu rakennuksen ekologisen jalanjäljen minimointi sekä investoinnin ja käytön kokonaistaloudellisuus.

– Nykyinen sairaalarakennus ei enää riitä palvelemaan alueen asukaskuntaa kooltaan tai teknisiltä ominaisuuksiltaan. Uudisrakennuksessa saamme käyttöömme joustavat ja tarkoituksenmukaiset tilat, sanoo laajennushankkeesta vastaava projektinjohtaja Janne Keskinarkaus Lapin sairaanhoitopiirin tiedotteessa.

Lapin ensimmäinen allianssi

ITU2022 on Lapin ensimmäinen allianssimallilla toteutettava rakennushanke. Allianssissa ovat rakennuttajana toimivan Lapin sairaanhoitopiirin lisäksi mukana rakennuttajakonsultti Prodeco, arkkitehtisuunnittelusta vastaava Verstas Arkkitehdit, rakennusurakoitsijana toimiva YIT, jonka kumppanina talotekniikassa on Are sekä erikoissuunnittelun ryhmään kuuluvat Granlund, WSP Finland, Geobotnia Oy  ja L2 Palosuunnittelu.

– Allianssimalli valikoitui ratkaisuksi tarpeeseemme varmistaa, että rakentamisessa huomioidaan sairaalatoiminnan erityisvaatimukset hankkeen alusta loppuun saakka, Keskinarkaus toteaa.

Lapin keskussairaan laajennushanketta koskevan arkkitehtikilpailun voitti vuonna 2015 Verstas Arkkitehtien ehdotus ITU.

– Suunnitelma ottaa kokonaisvaltaisesti paikan haltuun yhdistäen uudet ja vanhat elementit kontrastin keinoin. Laajennus muodostaa uuden luontevan historiallisen kerrostuman ja on kaunis jalusta olemassa olevalle potilastornille. Lisäksi uudisrakennus voidaan toteuttaa sairaalan toimintaa liikaa häiritsemättä, raadin perusteluissa todettiin.

ITU2022 - havainnekuva
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy
ITU2022
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy
ITU2022
Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Laajennushanke valmis 2023

Rakentaminen keskussairaalan tontilla alkaa ensi syksynä, kun vesi- ja kaukolämpöjohdot siirretään pois tulevan rakennustyömaan alta. Kuuman sairaalan rakennustöiden on määrä alkaa toukokuussa 2020 ja sen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2022. Tämän jälkeen voidaan aloittaa vapautuvien tilojen peruskorjaus.

Psykiatrisen sairaalan on suunniteltu alkavan vuoden 2022 alussa. Koko laajennushankkeen on tarkoitus olla valmis vuoden 2023 syksyllä. 

Keskussairaalalle rakennetaan myös uusi pysäköintitalo, johon tulee 590 paikka. Hanke kilpailutetaan omana, allianssin ulkopuolisena urakkana tulevan kevään aikana. Sen osalta rakennustöiden on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2019 ja valmista pitäisi olla seuraavana syksynä.

 

Lapin keskussairaalan laajennushanke - ITU2022

Rakennuttaja:

Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Rakennuttajakonsultti:

Prodeco Oy Lappi

Arkkitehti:

Verstas Arkkitehdit Oy

Rakennusurakoitsija:

YIT Suomi Oy

Urakkamuoto:

Allianssiurakka

Kustannusarvio:

n. 138 milj. euroa

Bruttoala:

33 000 neliömetriä

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Koulukeskus Monikko nousee Espoon Leppävaaraan

Viikon projekti Monikko

Leppävaaran rakennetaan uusi koulukeskus Monikko, joka on suunniteltu yli 1 300 lapselle. Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 39 miljoonaa euroa. Se sisältää sekä uudisrakennuksen että vanhan suojellun koulurakennuksen peruskorjauksen.

Monikon rakennustöiden on tarkoitus käynnistyä keväällä 2019. Hankkeen on arvioitu valmistuvan niin, että oppilaat pääsisivät aloittamaan koulunkäynnin uusissa tiloissa elokuussa 2021.

Koulukeskus Monikon rakennuttajana toimii Espoon Tilapalvelut -liikelaitos. Projektinjohtourakoitsijana toimii SRV Rakennus Oy.

– Monikon kouluhanke edustaa Tilapalveluissa uudenlaista toimitilahankintaa, joka osaltaan toteuttaa Espoo-tarinaa. Hanke toteutetaan uudenlaisella yhteistyöhön perustuvalla hankintamallilla, jossa urakoitsijavalinnan jälkeen yhdessä kehitetään koulusuunnitelmat vastaamaan hankkeen tavoitteita. Yhteistyö SRV:n ja Tilapalvelujen asiantuntijoiden kesken on kehitysvaiheen aikana sujunut erinomaisesti ja innostuneesti, Tilapalvelut-liikelaitoksen rakennuttamispäällikkö Reijo Yrjölä sanoo kaupungin tiedotteessa.

Leppävaaran Monikon arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Perko Oy. Rakennesuunnittelijana toimii A-Insinöörit Suunnittelu Oy.

Viikon projekti Monikko
Kuva: Arkkitehtitoimisto Perko Oy

Suomen- ja ruotsinkieliset koulut

Koulukeskus Monikko on ensimmäinen yhteinen koulu- ja päiväkotihanke suomen- ja ruotsinkielisille Espoossa. Uuteen koulukeskukseen toteutetaan tilat ruotsinkieliselle päiväkodille ja alakoululle sekä suomenkieliselle päiväkodille, alakoululle ja yläkoululle.

Koulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on noin 1 050 ja päiväkotipaikkojen määrä on noin 250. Henkilökuntaa koulukeskuksessa tulee olemaan noin 150.

Hankkeen kokonaislaajuus on noin 15 000 neliömetriä. Monikkoon tulee päiväkotien ja koulujen tilojen lisäksi muun muassa yhteinen ruoka- ja juhlasali sekä liikuntasali. Rakennuksen kaikkia tiloja voidaan käyttää oppimisympäristönä.

Monikon piha-alue jäsennetään välituntialueiksi ja päiväkotien leikkipihoiksi. Piha-alue liittyy Leppävaaran urheilupuiston laaksoon ja siitä tulee tämän luonnollinen jatkumo.

Vanhoja rakennuksia purettu

Koulukeskus Monikon tieltä on purettu Veräjäpellon koulu ja Leppävaaran koulu lukuun ottamatta vuonna 1939 valmistunutta vanhinta osaa, joka on suojeltu. Purkutyöt tontilla alkoivat vuonna 2017.

Hankkeen kehitystyö käynnistyi maaliskuussa 2018 kestäen joulukuuhun 2018. Hankkeen toteuttaminen on käynnistynyt ja kokonaisuudessaan Leppävaaran Monikko valmistuu arviolta toukokuussa 2021.

Koulukeskus Monikko Espoon Leppävaaraan

Rakennuttaja:

Espoon kaupungin Tilapalvelut -liikelaitos

Projektinjohtourakoitsija:

SRV Rakennus Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto Perko Oy

Rakennesuunnittelu:

A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Kustannusarvio:

39 milj. euroa

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Hippos2020-hanke – liikunta- ja hyvinvointikeskus Jyväskylään

Hippos by night. PES-Arkkitehdit

Suomen ensimmäinen katettu jalkapallostadion nousee Jyväskylään. Se on osa Hippos2020-hanketta, jossa Hippoksen alueelle rakennetaan moderni, uuden vuosikymmenen liikunta-, urheilu- ja hyvinvointikeskus. Hankkeen budjetti on 220–250 miljoonaa euroa.

Jyväskylän Hippoksen alueelle rakennetaan uutta tilaa noin 160 000 bruttoneliömetriä. Tavoitteena on ainutlaatuinen urheilu-, liikunta- ja hyvinvointiosaamisen keskittymä.

– Hippos2020 vahvistaa entisestään Jyväskylän asemaa yhtenä Pohjoismaiden johtavista liikuntakaupungeista, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto toteaa kaupungin tiedotteessa.

Jyväskylän kaupungin innovaatiokumppanina hankkeessa on Lehto Group Oyj:n ja Fennia Varainhoito Oy:n muodostama konsortio. Rakentaminen toteutetaan KVR-urakkana, jossa Lehto vastaa suunnittelusta ja rakentamisesta. 

Rakennuttajana toimii Kiinteistö Ky Hippos.

Hippos2020 - havainnekuva etelästä. Kuva: PES-Arkkitehdit

Urheilua ja tapahtumia

Hippokselle rakennetaan nykyaikaiset ja muunneltavat liikuntatilat. Liikuntatilojen osuus tulee olemaan noin 120 000 bruttoneliömetriä. Suunnitelmissa on rakentaa alueelle Suomen ensimmäinen katettu jalkapallostadion. Tämä mahdollistaisi ympärivuotiset ottelut ja tapahtumat 4 500 katsojalle. Monitoimiareena puolestaan on noin 31 000 bruttoneliömetriä. Katsomopaikkoja areenassa on 6 500:lle, ja tapahtumiin mahtuu noin 8 000 hengen yleisö. Areenakeskus on niin ikään 31 000 bruttoneliömetriä. 

Sisäliikuntakeskus palvelee eri lajien harrastajia. Tilat soveltuvat yli 20 lajille kamppailulajeista palloiluun ja yleisurheiluun. Sisäliikuntakeskuksen mid-areena on mitoitettu noin 3 000 katsojalle. Alueelle on suunniteltu myös liikuntapuisto kaiken ikäisille kuntoilijoille sekä jäädytettävät ja lämmitettävät ulkokentät. Pysäköintitalon suuruus on 17 000 bruttoneliömetriä. Pysäköintipaikkoja on 1500 autolle ja polkupyöräpysäköintiin on varattu 690 paikkaa. Urheilun ja liikunnan lisäksi uusi Hippos2020 tarjoaa puitteet erilaisille tapahtumille. Alueelle rakennetaan myös tutkimus-, toimisto-, kauppa-, ravintola- ja majoitustiloja. 

Hippos2020 tavoittelee viisi miljoonaa käyntikertaa vuodessa. Suorituspaikat ja yleisökapasiteetti mahdollistavat esimerkiksi jääkiekon MM-kisojen lohkoisännyyden sekä uinnin, kamppailulajien, salibandyn ja voimistelun arvokisat. Tiloihin on suunniteltu esimerkiksi jalkapallon, autourheilun ja eSportin valmennuskeskukset sekä Jyväskylän urheiluakatemian valmennuskeskus yli 800 urheilijalle ja kymmenille lajeille. 

Vanhat rakennukset puretaan uuden tieltä

Hippos2020-hanke etenee vaiheittain, kun kaikki alueen nykyiset rakennukset uusinta toimistorakennusta lukuun ottamatta puretaan uuden tieltä. Alueella toimivat nykyisin yli 100 seuraa ja Jyväskylän Urheiluakatemia. Rakennustöiden on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2019. Alueella toimivat nykyisin yli 100 seuraa ja Jyväskylän Urheiluakatemia. Rakennustöiden on arvioitu käynnistyvän syksyllä 2019.

Hippos 2020-hanke Jyväskylään

Rakennuttaja:

Kiinteistö Oy Hippos

Luonnossuunnittelija: 

PES-Arkkitehdit Oy

Urakkamuoto:

KVR-urakka

Kustannusarvio:

200-250 miljoonaa euroa

Bruttoala:

160 000 neliömetriä

Rakentamisen aloitus:

syksyllä 2019

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Helsinki-Vantaalla iso rakennushanke – terminaali 2 uudistuu

Helsinki Airport T2

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on menossa mittava terminaali 2:n rakennushanke, joka kuuluu Finavian investointiohjelmaan. Lentoaseman lähtöselvitys- ja tuloaulat sekä julkisen liikenteen järjestelyt myllerretään uusiksi. Terminaali 2:n eteen valmistuu 2020-luvun alussa täysin uudenlainen lentomatkustajia palveleva alue.

Muutostyöt kattavat yhteensä 35 000 neliömetriä ja uudisrakennus on kooltaan 40 000 neliömetriä. Sen ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto ALA Oy ja Arkkitehtitoimisto HKP Oy sekä teknisenä asiantuntijana Ramboll Finland Oy. Matkustajia odottaa tulevaisuudessa hulppea ja arkkitehtonisesti upea lentoasema.

– Rakennamme uudisosan lähtöselvitystä, turvatarkastusta, matkatavaroiden luovutusta ja matkustajien vastaanottamista varten. Terminaali 2:n nykyiset lähtö- ja tuloaulat muuttuvat täydellisen muodonmuutoksen jälkeen porttialueeksi. Lentoasemalle saadaan runsaasti lisää matkustajatilaa ja mahdollisuuksia kehittää palvelutarjontaa entistä monipuolisemmaksi, kertoo Finavian tekninen johtaja Henri Hansson sanoo.

Uusi terminaalilaajennus koostuu kahdesta osasta. City Hallissa sijaitsevat lähtö- ja tuloaulat, Security Boxissa turvatarkastus- ja matkatavara-aula. Tavoitteena on selkeyttää koko lentoaseman rakennetta siten, että matkustaja tunnistaa jo ulkoa niin sisäänkäynnin kuin pääpiirteittäin koko matkustajaprosessin. Lähtöaula on näyttävä ja yhtenäinen tila aaltoilevan puukaton alla.

Laajennukseen kuuluu myös parkkitalo

Terminaali 2:n laajennukseen kuuluu myös uuden parkkitalon rakentaminen. Parkkihalliin tulee lisää 1 800 autopaikkaa. Lisäksi uusi taksialue on kooltaan noin 4 500 ja bussiasema noin 6 500 neliömetriä.

Pysäköintihalli valmistuu vuonna 2020, uudisrakennus vuonna 2021 ja muutostyöt vuonna 2022. Rakennustöiden allianssin muodostavat Finavia, SRV sekä laajennuksen suunnitteluryhmä Arkkitehtitoimisto ALA Oy, Arkkitehtitoimisto HKP Oy ja Ramboll Finland Oy.

Miljardin euron investointiohjelma

Terminaali 2:n rakennushanke on osa Finavian miljardin euron investointiohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa merkittävänä eurooppalaisen lentokenttänä sekä valmistautua palvelemaan 30 miljoonaa matkustajaa.

Muutostöihin liittyen yli seitsemän miljoonaa autoa palvellut pysäköintihalli P1/P2 puretaan Helsinki-Vantaan uuden sisäänkäynnin tieltä. Työt käynnistyvät alkuvuodesta. Finavia on valmistautunut parkkihallin purkuun jo etukäteen ja laajentanut P5-pysäköintihallia vuonna 2016.

Helsinki Airport ulkopuolelta
Helsinki Airport saapuvat. Kuva Arkkitehtitoimisto ALA

Helsinki-Vantaan lentoaseman T2 terminaalin laajennus- ja muutostyö Vantaalla

Rakennuttaja:

Finavia Oyj

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto ALA Oy

Arkkitehti:

Arkkitehtitoimisto HKP Oy

Rakennuttajakonsultti:

Rakennuttajatoimisto HTJ Oy

Rakennesuunnittelija:

Ramboll Finland Oy

Rakennusurakoitsija:

SRV Rakennus Oy

Urakkamuoto:

Allianssiurakka

Kustannusarvio:

180 miljoonaa euroa

Bruttoala:

75000 neliömetriä

Rakentamisen aloitus:

tammikuu 2019

Valmistuu:

2022

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi

Tikkurilan kirkko – suuri kirkollinen rakennushanke

Tikkurilan kirkkokorttelin havainnekuva - Kuvalähde OOPEAA

Vantaan Tikkurilaan rakennetaan uusi kirkko, joka on lähivuosien suurin kirkollinen rakennushanke Suomessa. Kirkon korttelin purkutyöt ovat käynnistyneet ja rakentamaan päästään alkuvuodesta 2019. Kirkko otetaan arviolta käyttöön syksyn 2020 aikana.

Kirkon rakennuttaa Vantaan seurakuntayhtymä. Pääsuunnittelija on OOPEAA Office for Peripheral Architecture Oy. Rakennusurakoitsijana toimii Lujatalo Oy. Projektiallianssimallilla toteutettavan kirkkohankkeen rakennuttajakonsulttina on Boost Brothers Oy.

Kaikille avoin kohtaamispaikka

Koko hankkeen kustannusarvio on 21,3 miljoonaa euroa. Rakennuksen bruttoala on 3 550 neliömetriä.

Tikkurilan kirkkoon rakennetaan lasten ja perheiden kohtaamispaikka sekä kaikille avoin kahvila. Kirkon päämateriaali tulee olemaan tiili. Suunnitelmissa on myös rakentaa viherkatto toimistojen kattopinnoille

Saumaton kokonaisuus

Uuteen, aikaisempaa korkeampaan kortteliin rakennetaan Tikkurilan uuden kirkon ja Vantaan seurakunnan tilojen lisäksi liike- ja toimistotilaa sekä noin 500 asuntoa.

Kaupunkikuvallisesti Tikkurilan kirkko ja Bethanian asuinkortteli tulevat muodotamaan saumattoman  kokonaisuuden, joka istuu ympäristön muuhun ilmeeseen ja arkkitehtuuriin.

Tikkurilan kirkko
Havainnekuva Tikkurilan kirkkosta. Kuvalähde: OOPEAA

Jokirinteen oppimiskeskus

Rakennuttaja:

Vantaan seurakuntayhtymä

Arkkitehti:

OOPEAA

Rakennuttajakonsultti:

Boost Brothers Oy

Rakennusurakoitsija:

Lujatalo Oy

Urakkamuoto:

Allianssiurakka

Kustannusarvio:

21,3 miljoonaa euroa

Bruttoala:

3550 neliömetriä

Rakentamisen aloitus:

keväällä 2019

Valmistuu:

syksyllä 2020

Tämä on vain yksi esimerkki tuhansista rakennusprojekteista, joiden yksityiskohtaiset tiedot löytyvät FaktaNet Livestä. Kokeile ilmaiseksi ja tutustu kaikkiin sinua kiinnostaviin projekteihin!

Kokeile ilmaiseksi